Etusivu > Politiikka > Artikkeli

Nationaalinen tiedustelupalvelu suoritti henkilöstömuutokset ilman suuria myllerryksiä? Professori Ho-Chul Sonin viesti

Politiikka ✍️ 이수민 기자 🕒 2026-03-08 22:14 🔥 Katselukerrat: 3

Tällä hetkellä yksi polttavimpia puheenaiheita poliittisissa piireissä on epäilemättä Etelä-Korean kansallisen tiedustelupalvelun toiminta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on, miten palvelu on järjestäytynyt viime vuoden joulukuun 3. päivän poikkeuksellisen sotatilalain jälkeen, ja mikä on lukuisten NIS:n johtohenkilöiden asema. Elo- ja marraskuussa 2023 hiljaisuudessa toteutettujen 1-4 tason johtajien henkilöstömuutosten jälkeen muutosten luonteesta on esitetty monenlaisia tulkintoja.

Kuvakaappaus NIS:n johtohenkilöiden uudelleenjärjestelyjä koskevista uutisista

Loppu henkilöstön 'uudelleenjärjestelyjen' noidankehälle? Jong-seok Leen pragmatismin ensimmäinen tulikoe

Aiemmin jokaisen hallinnon vaihtuessa NIS:ää koetteli "verinen puhdistus" -maine, ja se oli paikka, jossa myrskyt usein puhalsivat. Uuden hallinnon astuessa virkaan 1-tason johtajat asetettiin rutiininomaisesti odottavalle siirrolle ja heidän tilalleen nimitettiin uudet henkilöt. Presidentti Jae-myung Leen hallinnon ensimmäiset NIS:n henkilöstömuutokset olivat kuitenkin erilaiset. Elokuussa 2023 tehdyissä noin 20 ylimmän johtajan muutoksissa suuri osa Yoon Suk-yeolin hallinnon aikana nimitetyistä henkilöistä sai pitää paikkansa.

Tämä nähdään laajalti heijastuksena NIS:n johtaja Jong-seok Leen kuulemisessa antamista lupauksista "poliittisen koston kieltämisestä" ja "asiantuntemuksen korostamisesta". Aiemmin NIS:ssä kertynyt tietotaito katosi usein hallinnon vaihtuessa. Tällä kertaa muutoksissa näyttää kuitenkin korostetun työn jatkuvuutta ja organisaation vakauttamista "pragmatismin" viitekehyksen alla. Itse asiassa NIS:n sisällä on avoimesti puhuttu siitä, ettei "pätevää henkilöä syrjäytetä pelkästään edellisen hallinnon taustan vuoksi".

Entä sitten 3. joulukuun sotatilalain selvittely?

Täysin kysymyksiä ei tietenkään ole häivennetty. Suurin kysymysmerkki liittyy NIS:n sisäisiin toimiin poikkeuksellisen sotatilalain yhteydessä. Sisäpiiritiedon mukaan NIS on johtaja Leen virkaanastumisesta lähtien tutkinut henkilöstönsä osallisuutta sotatilalain valmisteluun ja sisällyttänyt tulokset näihin henkilöstömuutoksiin. Tätä on selvitetty osana uuden johtajan aloittamaa tavanomaista tarkastusprosessia.

Toisin sanoen elo- ja marraskuun kahdessa henkilöstömuutoskierroksessa ei ollut kyse pelkästään tehtävien vaihdosta, vaan ne toimivat myös välineenä "sotatilalakiin kytkeytymisen" poliittisen riskin poistamiseksi. Korkean poliittisen tason lähteen mukaan näistä muutoksista käytiin tiedusteluyhteisön sisällä keskusteluja, ja tarkoituksena on uudistaa tiedonkeruujärjestelmiä vastaavissa tulevaisuuden tilanteissa.

NIS:n nykytila professori Ho-Chul Sonin silmin

Huomionarvoinen henkilö tässä yhteydessä on Sogang-yliopiston emeritusprofessori Ho-Chul Son. Laajalti tunnettu vasemmistolainen politiikan tutkija, hänellä on itse asiassa melko syvä yhteys NIS:ään. Presidentti Moo-hyun Roh'n hallinnon aikana, kun NIS käynnisti menneisyyden totuuskomission, hän osallistui tutkimuksiin akateemisena edustajana. Erityisesti tutkimus, johon hän osallistui, oli merkittävä paljastaessaan totuuden presidentti Park Chung-heen hallinnon aikana lavastetusta "Kansallisen demokraattisen rintaman jälleenrakennustapauksesta". Hän kuvasi tapausta "maamme oikeushistorian häpeällisimmäksi tapaukseksi" ja osallistui aktiivisesti totuuden selvittämiseen.

Lisäksi 2000-luvun alussa hän esitti terävän analyysin niin sanotusta "vasemmistokiistasta", joka liittyi aktivistitaustaisten henkilöiden suureen määrään kansalliskokoukseen. Tuolloin professori Son totesi selkeästi: "Aktivistitaustaisten henkilöiden tulo kansalliskokoukseen ei ole uusi ilmiö, eivätkä he kaikki ole vasemmistolaisia. Jos he muodostavat uudistuslohkon ja noudattavat periaatteita, se ei ole huolestuttavaa." Nämä ansiot osoittavat, ettei hän ole pelkkä teoreetikko, vaan elävä todistaja, joka tuntee historian ja käytännön.

Mitä hän mahtaisi sanoa, jos katsoisi NIS:n nykytilaa? Ehkäpä jotain tällaista:

  • Ensinnäkin on tärkeintä olla toistamatta menneisyyden vallan väärinkäyttöä, kuten 'Kansallisen demokraattisen rintaman tapauksessa'. Hän tietää paremmin kuin kukaan, että organisaation poliittinen puolueettomuus on sen elinehto.
  • Toiseksi hän neuvoisi, että henkilöstömuutoksissa esiin tullut 'pragmatismi' ei saisi jäädä vain henkilöstöruuhkien purkamisen tasolle, vaan sen tulisi kukoistaa 'asiantuntemuksen' maaperällä. Tämä tarkoittaa, että 'periaatteiden ja puhtauden', joita hän ajoi esiin yli 20 vuotta sitten, tulisi olla NIS:n toiminnan keskiössä.
  • Kolmanneksi hän todennäköisesti korostaisi 'periaatteellista osallisuutta' myös Pohjois-Korea-kysymyksessä. Aiemmin hän on johdonmukaisesti tukenut Auringonpaistepolitiikkaa, mutta samalla pitänyt kiinni kannasta, jonka mukaan Pohjois-Korean virheisiin on suhtauduttava tiukasti.

Minne NIS:n tulisi nyt suunnata?

Yhteenvetona voidaan todeta, että NIS on nyt luopunut vanhasta 'joukkoirtisanomisten' tavasta ja aloittanut ensimmäisen purjehduksensa uudella pragmatismin reitillä. Johtaja Jong-seok Leen valinta asettaa organisaation vakauttaminen etusijalle, jopa sotatilalain kaltaisessa pahimmassa skenaariossa, on saanut ainakin NIS:n sisällä huomattavaa luottamusta osakseen.

Haasteita toki riittää. Seurattavia asioita ovat, jatkuuko sama linja myös jäljellä olevissa 2-3 tason johtajan nimityksissä, elpyykö Pohjois-Koreaa koskeva tiedonhankinta entiselleen, ja ennen kaikkea, kyetäänkö säilyttämään arvokkain pääoma eli 'poliittinen puolueettomuus'. Siksi on syytä kuunnella tarkkaan vanhempien tutkijoiden, kuten professori Ho-Chul Sonin, esittämiä teräviä kysymyksiä siitä, kykeneekö Etelä-Korean kansallinen tiedustelupalvelu uudistumaan todelliseksi turvallisuuden asiantuntijayhteisöksi.