Trumpin härski Pearl Harbor -vitsi järkytti Japanin pääministeriä – “Miksi et kertonut minulle?”
Washingtonin Oval Officessa elettiin harvoin nähtyä hiljaisuutta, kun Japanin uusi pääministeri Sanae Takaichi istui presidentti Donald Trumpin kanssa kameroiden edessä. Istunnon piti olla rutiininomainen liittolaissuhteen vahvistus, mutta Trump päätti ottaa historian pöydälle – ja vetäisi maton Takaichin jalkojen alta.
Paikalla olleet kuvailevat tunnelmaa sähköiseksi. Japanilainen toimittaja kysyi suoraan: miksei Yhdysvallat kertonut liittolaisilleen, kuten Japanille, etukäteen laajamittaisista iskuistaan Iraniin? Trump ei kursaillut. Hän totesi, ettei halunnut menettää yllätysmomenttia, ja sitten hän käänsi tilanteen teräväksi historian oppitunniksi – omalla tyylillään.
“Ettehän te kertoneet minulle Pearl Harborista?” Trump heitti katsoen kohti Takaichia. “Kuka tietää yllätyksestä enemmän kuin Japani?”
Huoneen ilmapiiri hyytyi silmänräpäyksessä. Valkoisen talon käytävillä puhutaan nyt Takaichin jäykistyneestä ilmeestä ja siitä, miten hän vain tuijotti eteensä sanattomana. Hänen tiedetään jälkeenpäin todenneen avustajilleen, ettei tällaiseen ollut osannut varautua. Trump oli rikkonut kirjoittamattoman säännön: Yhdysvaltain presidentti ei vitsaile liittolaisensa suurimmasta kansallisesta tragediosta.
Tabujen rikkomisesta tuli uusi normaali
Kuuden vuosikymmenen ajan amerikkalaiset presidentit ovat puhuneet Pearl Harborista kuin arkaluontoisesta perhesalaisuudesta. Sotaa seuranneena aikana hyökkäyksestä puhuttiin, mutta sormella osoittaminen loppui kylmän sodan myötä, kun Japanista tuli Yhdysvaltain tärkein liittolainen Aasiassa.
Vuonna 2016 Barack Obama ja silloinen pääministeri Shinzo Abe vierailivat yhdessä Pearl Harborissa. Obama puhui sovinnosta, Abe esitti surunvalittelunsa. Se oli armon ele, joka sinetöi liittouman henkisen perustan.
Trumpin eilinen heitto pyyhki tuon hetken pöydältä. Hän ei käyttänyt hyökkäys Pearl Harboriin -teemaa varoituksena tai oppituntina, vaan vitsin lähteenä. Ja juuri se sattuu: vitsiteltävä asia ei ole enää pyhä, se on arkistoitu historian roskakoriin, josta sitä voi kaivaa esiin retorisen tehon välineeksi.
Miksi juuri nyt?
Kyse ei ole vain historiasta. Trump painosti Takaichia avaamaan Japanin merivoimille reitin Hormuzinsalmessa, jota Iran on uhannut sulkea. Yhdysvallat kaipaa liittolaisia suojaamaan öljykuljetuksia, mutta Japanin perustuslaki rajoittaa tiukasti maan sotilaallista roolia ulkomailla.
Takaichi on ahtaalla: Tokio tarvitsee Lähi-idän öljyä, mutta ei halua lähettää laivastoaan sota-alueelle. Trumpin viesti oli karu: joko olette mukana täysillä tai olette historian kirjoissa vain ne, jotka tulivat yllättäen ja lähtivät kotiin.
- Yllätys ei ole vain sotilaallinen termi: Trumpille se on myös diplomatian työkalu – ja ase. Takaichi sai tuntea sen nahoissaan.
- Pearl Harbor – Music From the Motion Picture: Jos haluat ymmärtää, miltä hyökkäys tuntui, Hans Zimmerin säveltämä soundtrack on edelleen myydyin sotaelokuvan ääniraita. Se tiivistää sekunnit ennen räjähdystä.
- Pearl Harbor (Blu-ray): Michael Bayn ohjaama versio tapahtumista on monelle nuoremmalle sukupolvelle ainoa kosketus historian hetkeen. Elokuva pyörii yhä Yhdysvalloissa iltaisin – mutta eilisen jälkeen sitä katsotaan eri silmin.
“Miksi et kertonut minulle?”
Takaichi vastasi myöhemmin toimittajille painokkaasti, että Iranin ydinasekehitelmä on pysäytettävä. Hän ei kommentoinut suoraan Trumpin vitsiä, mutta hänen lähipiiristään kuvaillaan tunnelmaa “hyytäväksi”.
Washingtonin politiikan konkareille tämä ei ollut yllätys. Trump on aina pelannut omilla säännöillään, ja historian painavat luvut – 2 403 kaatunutta amerikkalaista Pearl Harborissa – ovat hänelle numeroiden lisäksi myös pelinappuloita.
Kysymys kuuluukin: kun liittolaiselle vitsaillaan sen suurimmasta kansallisesta traumasta, onko tilaa enää millekään muulle kuin hiljaisuudelle? Takaichin laajenneet silmät kertoivat sen, mihin sanat eivät riitä. Joskus diplomatia ei ole siitä, mitä sanotaan, vaan siitä, kuka kehtaa nauraa.