Brighton vs Nottm Forest: Konkariloistoa ja putoamiskammoa Amex-trillerissä

American Express Community Stadium on nähnyt tällä kaudella monta draamaa, mutta ottelun avausneljännes oli jotain aivan muuta. Neutraaleille seuraajille – ja luulen, että myös usealle jännittyneelle uusiseelantilaiselle aamukahvinsa äärellä – Brighton vs Nottm Forest -ottelu tarjosi vauhdikkaan ja laadukkaan taistelun, joka määritti koko iltapäivän sävyn. Kun kaoottisen ensimmäisen vartin pöly oli laskeutunut, olimme nähneet jo kaksi ehdokasta kuukauden maaliksi ja puolustuksellisen kauhunäytelmän, joka jätti toisen osapuolen tuijottamaan suoraan putoamisviivan alapuolella ammottavaan kuiluun.

Jalkapallon nopein vartti

Tällaista maaliputkea ei näe joka viikko. Brighton siirtyi johtoon kuuden minuutin jälkeen. James Milner, joka on orkestroinut peliä jo kahden vuosikymmenen ajan, auttoi avaamaan Forestin puolustuksen. Diego Gomez leikkasi oikealta laidalta sisään ja laukoi puolivolleyssä niin terävästä kulmasta, että se näytti enemmän keskitykseltä. Mutta pallo sujahti puolustaja Murillon jalkojen välistä ja ohi paikalleen jäätyneen Matz Selsin. Osuma sai kelamaan uusinnan uudestaan ja uudestaan.

Forest ei suostunut lannistumaan, mikä on suuri plussa heille. Seitsemän minuuttia myöhemmin he vastasivat yhtä upealla maalilla. Joukkueen kapteeni ja johtohahmo Morgan Gibbs-White sai pallon 25 metrin päässä maalista. Yhdellä kosketuksella hän asetti sen ja laukoi raketin, joka kaartoi Bart Verbruggenin ulottumattomiin ja asettui täydellisesti takayläkulmaan. Se oli maali, jolla voittaisi minkä tahansa ottelun, saati sitten nostaisi joukkueensa takaisin taisteluun. Mutta vuoropuhelu ei ollut ohi. Kaksi minuuttia ehti kulua. Kaoru Mitoman leijaileva keskitys aiheutti sekasortoa. Jack Hinshelwood nousi puskuun ja ohjasi pallon takaisin maalille, ja siinä oli Danny Welbeck. 35-vuotiaalla konkarilla oli malttia ottaa pallo haltuun, kääntyä ja sijoittaa se Selsin ohi. Silmänräpäyksessä tilanne oli 2-1.

Iän karttama ihmemies ja taktinen muutos

Tuo toinen maali ei ollut pelkkää sattuman onnenkäryä; se oli osoitus Danny Welbeckin taidosta nousta uuteen kukoistukseen. Mies on nyt tehnyt 10 Valioliigan maalia kahtena peräkkäisenä kautena. Perspektiiviksi: hänen 16 edellisellä pääsarjakaudellaan hän ei koskaan yltänyt kymmeneen maaliin. Hän kuuluu nyt harvalukuiseen yli 33-vuotiaiden pelaajien joukkoon, joka on onnistunut tässä, ja hän on hyvässä seurassa kuten Jamie Vardy.

Toisella puoliajalla pelin luonne muuttui. Forest-luotsi Vitor Pereira vaihtoi kolmen puolustajan muodostelmaan, vahvisti keskikenttää ja yritti suitsia Brightonin Gomez–Mitoma–Welbeck-kolmikkoa, joka oli piinannut heitä ensimmäisellä jaksolla. Se toimi jossain määrin. Brighton ei enää päässyt yhtä helposti läpi, mutta Forest ei myöskään kyennyt todella uhkaamaan Verbruggenia. Gibbs-Whiten puskut päästi torjutuksi, ja vaihdosta tullut Taiwo Awoniyi puski hyvän paikan ohi. Brighton hoiti voiton ammattimaisesti kotiin, mutta Forestin toisen puoliajan esitys herätti keskeisen kysymyksen: miksi he eivät pystyneet pelaamaan yhtä tiiviisti puolustussuunnassa alusta alkaen?

Miekka heiluu City Groundilla

Tämä tulos jättää Nottingham Forestin todella ahtaalle. Heillä on vain kahden pisteen etumatka putoamisviivaan, ja he ovat tiukassa kolmen joukkueen kamppailussa West Hamin ja Tottenhamin kanssa – molemmat hävisivät myös tänä viikonloppuna. Termiä "kuuden pisteen ottelu" heitellään usein, mutta tuleva kohtaaminen Spursia vastaan on juuri sellainen. Häviä se, ja ero voi kadota.

Mikä tekee Forestin tilanteesta erityisen kiehtovan – ja faneille karmivan – on heidän kautensa kaksiteräinen miekka. He ovat yhä mukana Eurooppa-liigassa. Omistaja Evangelos Marinakis haluaa eurooppalaista menestystä, mutta joukkue vaikuttaa aivan loppuun palaneelta. Pukuhuoneesta kantautuneet sanat ottelun jälkeen olivat suorat: pojilla ei yksinkertaisesti ollut jaloissa intoa prässätä niin kuin valmentaja olisi halunnut. He olivat tyhjiä. Pereiralla on edessään valtava päätös, sellainen korkean panoksen uhkapeli, joka määrittelee valmentajan uran:

• Panostaa täysillä Eurooppaan: Lepäyttää avainpelaajia kuten Gibbs-White ja Murillo liigaotteluissa pitääkseen heidät raikkaina mannermaalla. Se riski on vajoaminen Mestaruussarjaan.
• Asettaa Valioliigassa säilyminen etusijalle: Peluuttaa vahvinta kokoonpanoa joka viikko kerätäkseen pisteitä. Se riski on vaisu ulosmarssi Eurooppa-liigasta ja silti putoaminen.
• Taistella molemmilla rintamilla: Ajaa pelaajat loppuun ja toivoa ihmettä. Tämä vaikuttaa vähiten todennäköiseltä vaihtoehdolta viimeaikaisten esitysten perusteella.

City Groundilla tätä kutsutaan 'menetetyksi tilaisuudeksi' – eikä suotta. Kun seuraavaksi on luvassa Manchester City, sitten Fulham ja sen jälkeen Tottenham-kohtaaminen, virheiden varaa ei ole nolla.

Lokit nousevat

Brightonilla tunnelma on aivan toinen. Tämä oli toinen perättäinen liigavoitto ensimmäistä kertaa sitten marraskuun, ja se käytännössä poisti viimeisetkin pelot mukaan joutumisesta. He majailevat nyt mukavasti keskikastissa 37 pisteellä.

Fabian Hurzelerille kuuluu tunnustusta laivan vakauttamisesta. Amexilla koetun Crystal Palace -tappion jälkeen kuuluneiden buuausten jälkeen hän on saanut joukkueeseensa rauhallisen, ammattimaisen vastauksen. Systeemi toimii. James Milner, ennätyksellisessä 655. ottelussaan, orkestroi peliä. Welbeck uhmaa ajan hammasta. Ja pelaajat kuten Gomez – nyt kolmas paraguaylainen, joka on tehnyt vähintään viisi maalia Valioliigakaudessa – osoittautuvat todellisiksi kaappauksiksi.

Liiketoiminnan näkökulmasta tämä on juuri sitä vakautta, jota Brighton tarvitsee. Rauhallinen keskikastin sijoitus antaa heille mahdollisuuden jatkaa pelaajakauppamalliaan ilman putoamiskamppailun aiheuttamaa paniikkia, joka laskisi pelaaja-arvoja. Jo pelkästään Welbeckin vire nostaa hänen (toki laskevaa) siirtoarvoaan luultavasti muutamalla miljoonalla, mutta mikä tärkeintä, se pitää Mitoman ja Gomezin kaltaiset pelaajat voittavassa ympäristössä. Tämä on korvaamatonta heidän kokoiselleen seuralle.

Isommassa kuvassa tässä Nottm Forest vs Brighton -kohtaamisessa oli aina kyse siitä, kumpi joukkue käsittelee painetta paremmin. Brighton, konkarimaisella tyyneydellään, läpäisi testin. Forest vaikutti joukkueelta, joka pelasi käsijarru päällä, vapauttaen sen vasta kun oli jo tappiolla. Kun Valioliiga lähestyy loppusuoraansa, toinen näistä seuroista katsoo otteluohjelmaa luottavaisena. Toinen rukoilee ihmettä.