Kesäaikaan siirtyminen 2026: Tästä syystä kelloja siirretään viikonloppuna

Kun aikaisin sunnuntaiaamuna käkikello hyppää väärään aikaan tai yöpöydän radiokello näyttääkin yhtäkkiä tuntia enemmän, on taas se aika: Kesäaikaan siirtyminen 2026 on ovella. Yönä 28.–29. maaliskuuta kellon viisarit hypähtävät keskellä yötä kello 2.00:sta eteenpäin kello 3.00:aan. Toisin sanoen: Yksi tunti unia menee sivu suun, mutta vastapainoksi illat pysyvät pidempään valoisina. Täällä Helsingissä sitä miettii, että tuntuu meidän vuodesta toiseen vääntävän siitä, onko tässä koko hommassa enää mitään järkeä.

Milloin tarkalleen ottaen siirretään? Kellojen siirron ajankohta

Selvää on, että kellojen siirto 2026 noudattaa vanhaa tuttua rytmiä. Se tapahtuu maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Jos siis olet menossa ulos lauantaina 28. maaliskuuta, kannattaa pitää mielessä, että yö on virallisesti tunnin lyhyempi. Kesäaika tarkoittaa meille loppujen lopuksi sitä, että aamulla ylös noustessa on taas hieman pimeämpää, mutta illan voi viettää päivänvalossa. Tuntuu, että meistä aamun torkkujat enemmän sadattelevat, kun taas iltaihmiset riemuitsevat.

Miksi kelloja ylipäätään siirretään? Ja mitä kävi sen lakkauttamisaikeelle?

Eikös tämä koko juttu ollut tarkoitus lakkauttaa aikanaan? EU-komissio teki vuosia sitten kyselyn, ja iso osa vastaajista halusi pysyvää kesäaikaa. Mutta sitten iski korona, sen jälkeen Ukrainan sota, ja yhtäkkiä aihe oli taas unholassa. Nyt, kesäaikaan siirtymisen 2026 kynnyksellä, mediassa liikkuu jälleen uusia tutkimuksia ja käydään keskustelua. Brysselissä ilmeisesti suunnitellaan uutta selvitystä siitä, miten tämä puolivuosittainen kellojen kanssa näpertäminen vaikuttaa terveyteen ja talouteen. Suomi, EU-maana, toki katsoo tätä kaikkea tarkasti. Olemme osa eurooppalaista aikavyöhykettä, ja oma erillisratkaisu olisi aika hankala – kuvittele, jos meillä yhtäkkiä olisikin eri aika kuin Ruotsissa tai Virossa. Se aiheuttaisi kaaosta junaliikenteeseen ja työtapaamisiin.

Juttelin hiljattain kollegan kanssa, joka sanoi: "Niin kauan kuin EU ei ole asiasta yksimielinen, ei meilläkään tapahdu mitään." Ja siinä on perää. Hallitus on kyllä silloin tällöin korostanut, että odotellaan Euroopan kehitystä, mutta itsellä ei ole mitään erityistä kiirettä asian suhteen. Kellojen siirrosta taitaa hallinnolle olla tullut vain rutiinitoimenpide, joka kahdesti vuodessa nostattaa otsikoita – ja aiheuttaa keskustelua kahvipöydissä.

Mitä hyötyä kellojen siirrosta oikein on? Plussat ja miinukset

• Plussaa: Pitkät valoisat illat – täydelliset lenkkeilijöille, pyöräilijöille ja terassilla istuskeluun työpäivän jälkeen. Tätä monet arvostavat.
• Miinusta: Vuorokausirytmi menee sekaisin. Varsinkin lapset ja iäkkäämmät ihmiset kärsivät usein päiväkausia siirron jälkivaikutuksista.
• Kiistaa: Väitetään, että tällä säästetään energiaa. Nykytutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikutus on minimaalinen – lämmitämme aikaisemmin tai pidämme valoja päällä pidempään, ihan miten vain.
• Kiistatonta: Keskustelu itse asiasta on nykyään lähes yhtä säännöllistä kuin itse kellojen siirto.

Käytännön vinkkejä kesäaikaan siirtymiseen

Jotta et vahingossa elä väärässä ajassa, tässä vanhan konkarin neuvot: Siirtäkää mekaaniset kellot mieluiten jo lauantai-iltana, niin on sunnuntaiaamuna rauhallista. Kännykät ja tietokoneet hoitavat siirron automaattisesti – jos siis hyppäät sunnuntaina junaan, näyttää aikataulusovellus oikeaa aikaa. Antakaa keholle muutama päivä aikaa sopeutua. Tankatkaa päivänvaloa, vaikka heti sunnuntaina pienellä kävelylenkillä. Kesäaikaan siirtyminen 2026 on toki harmillista, mutta se kuuluu kevääseen – ihan niin kuin ensimmäiset kukat ja sirkat, jotka alkavat taas illalla sirittää. Jotenkin se kuuluu asiaan.

Eli muistathan: Siirrä kelloa eteenpäin yönä 29. maaliskuuta. Ja sitten vain parvekkeelle nauttimaan pidemmästä illasta ja vaikka hetkeksi pysähtymään – kunnes lokakuussa jatketaan taas samaa leikkiä toiseen suuntaan. Siihen asti: nautitaan kesäajasta!