Kim Novak Sydney Sweeneystä: "Hän ei voisi koskaan esittää minua" – 60-luvun ikoni iskee takaisin Hollywoodia vastaan

Se oli Hollywood, jota ei enää ole olemassa. Aika, jolloin elokuvatähdet olivat jumalia ja juorut heidän yksityiselämästään räjähtävämpiä kuin yksikään käsikirjoittaja olisi voinut kuvitella. Meille, jotka kasvoimme 60-luvun mustavalkoisen taian keskellä, Kim Novak oli ehdoton kuningatar. Kun luin, että Sydney Sweeney oli ottamassa Novakista roolia uudessa elämäkertaelokuvassa, en voinut olla ottamatta yhteyttä vanhoihin tuttuihin Los Angelesissa. Se, mitä sain kuulla, oli silkkaa sotaa. Ja Novak itse, nyt 93 vuotta nuorta, ei aio pitää suutaan kiinni.

"Hän näyttää nukelta, joka haluaa paneskella koko ajan"

Ei ole usein, että legenda kulta-ajalta lähtee hyökkäykseen, mutta Kim Novak tekee sen sillä painoarvolla, joka vain todellisella diivalta löytyy. Kun uutiset siitä, että Sydney Sweeney oli ehdolla esittämään häntä elokuvassa, joka kertoo skandaalinkäryisestä rakkaustarinasta Sammy Davis Jr.:n kanssa, alkoivat kiertää, Novak raivostui. Ei vain siksi, ettei häntä oltu konsultoitu, vaan koska hänen mielestään Sweeneyltä puuttuu se sielu – se monimutkainen mystiikka – joka määritti hänet.

"Hän näyttää joltakin, joka on seksikäs koko ajan. Se en ole minä. Minä pystyin olemaan synkkä, pystyin olemaan pelottava. Hän ei voisi koskaan esittää minua", Novak sanoo harvinaisessa lausunnossaan, joka on saanut koko Hollywoodin ällikällä. Ja hän on aivan oikeassa. Se kuva Kim Novakista jonkinlaisena tavanomaisena seksisymbolina on aina ollut totuuden yksinkertaistus. Katsokaa vaikka Posterazzi Kim Novak nojaa juliste 24 x 30 -julistetta – sitä ikonista kuvaa elokuvasta "Ärre ni är?" – tai yhtä klassista Posterazzi Kim Novak hansikasjuliste 24 x 30 -julistetta. Molemmissa on etäisyyttä, kylmyyttä pinnan alla, tunne siitä, että hän on lähdössä huoneesta, ei jäämässä sinun takiasi.

Käsikirjoitus, joka muutti kaiken

Ruotsalaiselle yleisölle Kim Novak liittyy ikuisesti johonkin aivan muuhun kuin Hollywoodin kimalteleviin ensi-iltoihin. Täällä Ruotsissa hänellä on oma, melkein kulttistatuksensa kirjan Kim Novak ei koskaan uinut Genesaretinjärvessä kautta. Tämä yhteys hämmentää amerikkalaisia, mutta meille se on täysin luonnollinen. Håkan Nesserin romaani ja sitä seurannut elokuvasovitus loivat rinnakkaisen mytologian, jossa Novak edustaa tavoittamatonta, melkein vaarallista kaipuuta. Se on sama tunne, jonka Hitchcock vangitsi "Vertigo"-elokuvassa – nainen, jota ei voi käsittää, joka liukuu aina millimetrin sormiesi ulottumattomissa.

Juuri siksi uusi elämäkertaelokuva on niin ongelmallinen. Voiko nuori, kiiltävä tähti kuten Sweeney, Instagram-syötteineen ja punaisen maton läsnäoloineen, todella välittää sitä ristiriitaisuutta? Sitä tunnetta siitä, että on sekä uhri että tekijä, sekä unelmakuva että painajainen?

• Skandaali Sammy Davis Jr.:n kanssa: Kyse ei ole pelkästään rakkaustarinasta. Se oli yksi 50-luvun räjähtävimmistä suhteista, jossa yksi maailman suurimmista valkoisista tähdistä aloitti suhteen mustan miehen kanssa. Hollywoodin studiopomot tekivät kaikkensa pysäyttääkseen sen. Novak on kantanut tätä tarinaa mukanaan vuosikymmeniä, eikä hän halua sen pelkistyvän "glamourikkaaksi" uudelleenkerronnaksi.
• Hitchcockin sorto: "Vertigo"-elokuvan kuvauksissa Novakin ja Hitchcockin välinen suhde oli riitaisa. Sisäpiirilähteiden mukaan Novak on myöhemmin kertonut, kuinka tämä manipuloi häntä, eristi hänet ja loi työympäristön, joka oli suorastaan ahdistelua. Se on trauma, joka on edelleen läsnä.
• Haluttomuus olla "Poster Girl": Vaikka useimmat näyttelijät olisivat valmiita kuolemaan nähdäkseen julisteensa seinällä, Novakilla on aina ollut ristiriitainen suhde omaan ikonistatukseensa. "En ole julisteeni", hän näyttää haluavan sanoa viimeisimmillä lausunnoillaan. Olipa kyseessä sitten Posterazzi Kim Novak nojaa juliste 24 x 30 tai mikä tahansa muu kuva, se on vain jäädytetty hetki, ei koko nainen.

Mitä tapahtuu nyt?

Projekti Sydney Sweeneyn kanssa näyttää nyt jääneen jäihin, ainakin alkuperäisessä muodossaan. Mikään ei ole varmaa, mutta yksi asia on selvä: Kim Novak on osoittanut olevansa edelleen voimatekijä, jonka kanssa on laskettava. Aikana, jolloin Hollywood kierrättää jatkuvasti vanhoja legendojaan, usein kunnioittamatta niitä, jotka todella loivat taian, hänen äänensä on virkistävä ja välttämätön herätys.

Meille, jotka muistamme hänen katseensa "Takapihan ikkuna" -elokuvan lopussa tai hypnoottisen läsnäolon "Pal Joey" -elokuvassa, on hyvä nähdä, ettei tähden kimallus ole haalistunut. Kim Novak kieltäytyy olemasta antiikkiesine Hollywoodin näyteikkunassa. Eikä hänellä todellakaan ole mitään aikomusta uida missään Genesaretinjärvessä – ei kameralle eikä kenenkään muun vuoksi.