ANZ:n tuore ennuste: Miksi Uuden-Seelannin asuntomarkkinoilla saattaa olla uusi lasku edessä

Jos olet odottanut sivusta, seurannut asuntomarkkinoita kuin haukka ja toivonut selkeää merkkiä, ANZ:n tuorein arvio saattaa olla juuri se. Mutta rehellinen varoitus: se on hieman kaksijakoinen. Sisäinen mallinnus, joka tällä viikolla päätyi pöydille, on melko selvä – se pomppu, jota kaikki toivoimme, viivästyy vielä hetken. Itse asiassa analyytikoilta kuuluva viesti on odottaa laskua. Sellainen kunnon sellainen.

Olen jutellut viime päivinä kavereiden kanssa, jotka toimivat välittäjinä, ja kaikki ovat yrittäneet lukea merkkejä. Neljän suuren pankin puheenvuorot ovat olleet varovaisia, mutta ANZ:n tuorein arvio on se, joka todella sanoo asian suoraan. He ennustavat asuntojen hintojen laskevan 2 prosenttia loppuvuoden aikana. Kaksi prosenttia ei kuulosta romahdukselta, mutta markkinoilla, jotka ovat polkeneet paikallaan, se on merkki siitä, että konehuone on yhä kylmä. Ja miksi? Syy ei ole pelkästään meidän asuntolainojen korkomme, vaikka ne kyllä kirpaisevat. Syynä on se, että maailmantilanne on taas mennyt mutkikkaaksi.

Mikä horjuttaa asuntomarkkinoita?

ANZ:n ennustetta ei voi käsitellä katsomatta, mitä ulkomailla tapahtuu. Numeroiden parissa työskentelevät osoittavat syyttävällä sormella Lähi-idän kiihtyvää konfliktia. Tiedän, tiedän – se tuntuu kovin kaukaiselta viime viikonloppuna Mount Albertissa vierailemaltasi asuntonäytöltä. Mutta kun maailmanlaajuiset laivareitit muuttuvat epävakaiksi ja öljyn hinta alkaa heilua, se vaikuttaa tuontikustannuksiimme. Tämä pitää inflaation sitkeänä, mikä puolestaan pitää keskuspankin tiukkana, ja se tarkoittaa, että korot pysyvät tasolla, jolla kukaan ei niitä halua nähdä.

Kyse on vanhasta dominoefektistä. Ilman kunnollista toipumista asuntomarkkinoilla laajempi talouskamppailee löytääkseen vauhtia. Näemme sen vähittäiskaupan luvuissa, näemme sen työmarkkinoilla. Kaikki kytkeytyy toisiinsa. Joten kun ANZ:lta sanotaan, että ”odotamme hintojen laskevan”, he eivät puhu vain kiinteistöistä; he puhuvat siitä, että koko Uuden-Seelannin talouden toipuminen vie hieman odotettua kauemmin.

Kenellä on napit vastassa?

Miltä tämä sitten näyttää käytännössä? Se luo outoa jännitettä. Toisaalta, jos olet ostaja, edessäsi on mahdollinen hinnanlasku – tilaisuus neuvotella. Toisaalta lainan kustannukset syövät yhä ison siivun viikkobudjetista.

Tässä on, miten tunnelmat jakautuvat tällä hetkellä:

• Ensilainaajat: Olette eturivissä. Vähemmän kilpailua, enemmän aikaa huolelliseen selvitystyöhön ja myyjiä, jotka vihdoin alkavat ymmärtää, että vuoden 2021 huippu on muinaishistoriaa. ANZ:n ennuste saattaa antaa teille itseluottamusta tehdä hieman röyhkeämpi tarjous.
• Sijoittajat: Luvut ovat tiukilla. Ellei käytössä ole isoa omaa pääomaa ja pitkäjänteistä näkemystä, tuotto ei juuri nyt pärjää määräaikaistalletuksille. Moni laittaa toiminnan tauolle.
• Myyjät: Tämä on se vaikea rooli. Jos ei tarvitse myydä, neuvot ovat yksinkertaiset: älä myy. Mutta jos muutat töiden tai perheen vuoksi, hinta on asetettava realiteetit huomioon. Ne ajat, jolloin pihaan lyötiin kyltti ja odotettiin huutokauppahuumaa, ovat kaukana menneisyyttä.

Tässä on kolme suurta tekijää, jotka todella muovaavat tämän hetken markkinoita:

• Globaali epävarmuus: Se Lähi-idän konflikti ei ole pelkkä otsikko – se on suora yhteys inflaatiolukuihimme ja sitä kautta seuraavan asuntolainasi hintaan.
• Itsepintaiset korot: Ohjauskorko saattaa olla jäissä, mutta pankit hinnoittelevat riskejä edelleen. Tämä ei muutu ennen kuin globaali tilanne rauhoittuu.
• Kohtuuhintaisuuden rajat: Olemme yksinkertaisesti saavuttaneet katon. Palkat eivät ole pysyneet perässä, eikä kotitalous voi kantaa rajattomasti velkaa, vaikka pankit olisivatkin valmiita lainaamaan sitä.

Puhuin eilen arvioijan kanssa, joka asian tiivisti: ”Olemme odotuskuviossa.” ANZ:n arvio vain vahvistaa, että kiitotie on odotettua pidempi. Paniikkia ei ole – markkinat eivät ole putoamassa kuilun pohjalle. Mutta tuo 2 prosentin ennuste on todellisuustarkistus. Se on markkinoiden tapa sanoa: ”Älä pidä hengitystäsi kevään buumin odotuksessa.”

Meille, jotka muistamme finanssikriisin, tämä tuntuu erilaiselta. Hitaammalta. Systemaattisemmalta. Se on raastamista, ei romahdusta. Ja ne, jotka pelaavat varman päälle – olipa kyse sitten ANZ:n tiimistä tai paikallisen kiinteistötoimiston vanhasta konkarista – sanovat kaikki samaa: pitäkää varanne. Edessä on odotettua pidempi talvi.