Larry Goodman: 'Liian suuri kaatumaan' ja Haugheyn uhkapeli, joka muutti Irlannin yrityskentän

On liikemiehiä, ja sitten on luonnonvoimia. Irlantilaisessa mentaliteetissa Larry Goodman on aivan omaa luokkaansa. Uusi dokumentti, josta nyt puhutaan, Goodman: Liian suuri kaatumaan, on tempaissut kansan takaisin 1980- ja 90-lukujen tupakansavuisiin kabinetteihin, mutta mikä minua eniten häkellyttää, ei ole nostalgia – vaan se, kuinka tuo aikakausi kummittelee yhä vallankäytön rytmissä tässä maassa. Emme puhu pelkästään lihanjalostuksesta; puhumme irlantilaisen kapitalismin peruskaavasta.

Kesä, jolloin Dáil pysähtyi yhden miehen tähden

Palataanpa elokuuhun 1990. Saddam Hussein marssii Kuwaitiin, ja yhtäkkiä Goodmanin imperiumi, jolle Irak oli velkaa huikeat 180 miljoonaa puntaa, on horjumassa partaalla. Useimmat meistä muistavat rakeiset kuvat, mutta minkä dokumentti todella tuo esiin, on pelastusoperaation silkka röyhkeys. Ivan Yates, joka oli silloin paikalla, ilmaisi asian suoraan: Charles Haughey kutsui Dáilin koolle kesätauolta nimenomaan säätääkseen selvittäjä-lainsäädännön, joka oli suunniteltu pitämään Larry Goodman pinnalla.

Virallinen kanta oli kieltää kaikki, mutta markkinat tiesivät paremmin. Kun vastaat 40 prosentista maan naudanlihan teurastuksesta, et ole pelkkä toimittaja; olet valtion pylväs. Viesti oli selvä: tämä mies oli liian keskeinen taloudelle kaatuakseen. Tuo hetki poliittisessa historiassa – hätälainsäädäntö, kuiskinnat käytävillä – loi mallin sille, miten Irlanti kohtelee yritysjohtajiaan. Se on malli, jonka mukaan toimimme yhä tänään.

Tuomioistuimen tuolle puolen: Mies, joka käveli tulen läpi

Irakin kriisi oli tietenkin vain yksi näytös pidemmässä näytelmässä. Naudanlihatribunaalin, joka seurasi Susan O'Keeffen räjähdysherkkää World in Action -tutkintaa, piti olla se tilinteko. Se paljasti sopuisat suhteet, 'epäselvyydet' teurastamoilla ja Goodmanin organisaation huikean vaikutusvallan. Mutta tässä on osa, joka minua analyytikkona kiehtoo: tribunaalin löydökset, vaikka ne tuomitsivatkin alan, päätyivät lopputulokseen, ettei Goodmanilla itsellään ollut tietoa väärinkäytöksistä.

Uskotpa sitä tai et, liiketoiminnan todellisuus on, että hän selvisi ei vain naarmuitta, vaan häikäilemättömän keskittyneenä. Hän rakensi uudelleen. Hän muutti suuntaa. Kun me muut olimme keskittyneet Dublinin poliittiseen draamaan, Larry Goodman rakensi hiljaa uudelleen sitä, mistä tulisi ABP Food Group – laaja eurooppalainen imperiumi, jolla on 51 tehdasta ja yli 11 000 työntekijää.

Uusi imperiumi: Silvercrestistä Kiinaan

Tässä on se liiketoiminnallinen arvo sijoittajille ja analyytikoille, jotka seuraavat maatalousalaa. Goodmanin koneisto ei vain selvinnyt; se sopeutui. Jopa vuoden 2013 hevosenlihaskandaali Silvercrestin tehtaalla, joka olisi voinut upottaa vähemmän tunnetun brändin, kestettiin. Alan sisäpiiriläiset vahvistavat, että hallituksen tutkimus vapautti heidät hevosen DNA:n tietoisesta hankinnasta, ja ABP palasi töihin.

Katsokaapa heidän viime vuosikymmenen liikkeitään:

• 2015: Ensimmäinen eurooppalainen yritys, joka vei naudanlihaa USA:han 16 vuoden vientikiellon jälkeen.
• 2018: Hankki sopimuksia Kiinasta, niin ravintolaketjuilta kuin JD.com-verkkokauppa-alustalta.
• Innovaatio: Heillä on nyt maailman ensimmäinen sertifioitu hiilineutraali teurastamo Ellesmeressä.

Tämä ei ole enää pelkkä lihaparoni; tämä on monikansallinen strategi. Perheen sijoitusyhtiö on myös hajauttanut voimakkaasti kiinteistöihin, terveydenhuoltoon ja maatalouteen varmistaen, että Lillian & Larry Goodman Foundations -säätiöillä on mittava puskuri heidän hyväntekeväisyystyölleen, erityisesti Israelissa ja Chicagossa.

Kulttuurinen kaikupohja: Miksi emme voi kääntää katsettamme

On mielenkiintoista nähdä hakuliikenteen piikkejä termeille kuten Behind Every Good Man ja jopa The Scarlet Letter and Other Writings: Authoritative Texts, Contexts, Criticism. Siinä missä ensimmäinen on romaani kuvitteellisesta Larrysta ja jälkimmäinen Hawthorne klassikko, kulttuurinen kohtaaminen on osuva. Goodmanin tarina on ytimeltään kertomus synnistä, tuomiosta ja ankarasta julkisesta tarkkailusta vastaan kaupallinen selviytyminen.

Projisoimme häneen niin paljon – 80-luvun ahneuden, politiikan korruption, itse tehdyn miehen sisun. Mutta todellisuus on yksinkertaisempi ja monimutkaisempi. Hän on kuudennen sukupolven karjankasvattajasuvusta Dundalkista, joka jätti koulun kesken ilman päästötodistusta. Hän kesti Haugheyn kauemmin. Hän kesti tribunaalit kauemmin. Hän on yhä täällä, ja hänen yrityksensä on suurempi kuin koskaan.

Lopputulos sijoittajille

Joten mikä on se kaupallinen opetus? Larry Goodmanin pelikirja on mestarikurssi vertikaalisessa integraatiossa ja poliittisessa riskienhallinnassa. Maailmassa, jossa toimitusketjun turvallisuus on uusi öljy, ABP:n määräävä asema Euroopassa – Tanskasta Espanjaan, Puolasta Ranskaan – asemoi sen kriittiseksi infrastruktuuritoimijaksi. Vuoden 1990 pelastuspaketin opetus ei ollut, että Goodmanilla oli tuuria; se oli, että hän oli tehnyt itsestään korvaamattoman. Jokaiselle, joka katsoo Irlannin markkinoita tai Euroopan maataloussektoria, kannattaa pitää silmällä Castlebellinghamia. Oven nimikyltti voi olla vanhan koulukunnan, mutta strategia katsoo lujasti seuraavalle vuosisadalle.