Liigacupin finaali: Arsenal 0–3 Manchester City! Haalandin kaksi osumaa, Tykkimiesten puolustus murskaksi

Wembleyn ilta oli lopulta Sinisen Kuun juhlaa. Tänä aamuna päättyneessä Liigacupin finaalissa City marssi murskaavaan 3–0-voittoon ja murskasi Arsenalin mestaruushaaveet tältä kaudelta. Ennen ottelua monet tykkimiesfanit toivoivat, että Mikel Arteta saisi joukkueelleen pokaalin ja katkaisisi palkintokuivuuden, mutta ensi vihellyksestä lähtien Pep Guardiolan joukkue otti pelin täysin haltuunsa. Se kuristusote oli niin tukehduttava, että sen tunsi ruudun läpi asti.

Haaland, "panssarivaunu", palasi – miten Tykkimiehet olisivat voineet pysäyttää hänet?

Tämä ottelu ei ollut niinkään finaali, vaan ennemminkin huippuhyökkääjän henkilökohtainen show. Haalandin kaksi maalia – ensimmäinen, jossa hän käänsi puolustajan selästä ja laukoi räväkästi, toinen, joka oli viimeistelijän vaiston huippuesimerkki, kun hän raivasi itselleen tilaa Gabrielin ja Saliban välistä ja tuikkasi pallon verkkoon – kertoivat kaiken. Arsenalin puolustus on ollut tällä kaudella Englannin huippua, mutta tällaista hirviötä vastaan sekin näytti avuttomalta. Yhdessä ensimmäisen puoliajan kulmapotkutilanteessa, kun Haaland yksinään melskasi koko puolustuksen, tuli mieleen kuva vuosien takaa – Wayne Rooney Manchester Unitedin huippuvuosina, kun hän yksin rynnisti koko puolustuslinjan yli. Haalandin ylivoimaisessa olemuksessa on sitä samaa, mutta entistä isompana, pidempänä ja armottomampana versiona.

Cityn voitto ei ollut kuitenkaan pelkästään Haalandin varassa. Koko keskikenttä-hyökkäysakseli toimi kuin rasvattu. Kevin De Bruyne ei tehnyt maalia, mutta hänen läpisyöttönsä olivat kuin kirurgin veitsellä piirrettyjä. Arsenalin puolestaan oli alusta asti vaikeaa. Ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen, kun Bukayo Saka pääsi pari kertaa oikealta laidalta kokeilemaan, vierailijat joutuivat painumaan omalle puolustuskenttäpuoliskolleen. Saka yritti kovasti, mutta sai pallon liian harvoin, ja aina sai kaksi miestä niskaansa. Se toi mieleen nuoret laitahyökkääjät Evertonissa – taitoa on, mutta apu on kaukana.

Maalivahdin moka käännekohdaksi – Tykkimiesten fanien sydämet särkyivät

Ottelun todellinen käännekohta oli toisen puoliajan alussa tapahtunut karmea virhe. David Raya päästi käsistään kaukolaukauksen, ja City pääsi iskemään irtopallon maaliin kasvattaen johtoaan. Siinä hetkessä Wembleyllä oli kuin ääni olisi vedetty pois, ja jäljelle jäi vain Sinisen Kuun fanien riemuhuuto. Tällaiset virheet ratkaisevalla hetkellä satuttavat eniten. Se on sama tunne, kun pelaat Cyberpunk 2077:a ja olet juuri tyhjentänyt koko kentän vihollisista, mutta ammutkin vahingossa itseäsi viimeisellä laukauksella – se avuttomuus saa painamaan pelin kiinni.

Ottelun jälkeen tunteet ovat ristiriitaiset. Tämä Arsenal on varmasti kehittynyt viime kausista, mutta aitoa huippujoukkuetta siitä ei tunnu vielä olevan. Tulee mieleen Blackburn Rovers, joka aikanaan juhli Englannin huipulla, mutta jäi sitten syystä tai toisesta taka-alalle. Jalkapallo on julmaa; mestaruuksia ei saa "lupaavalla tulevaisuudella", vaan ne on ansaittava 90 minuutissa muuttamalla jokainen potentiaalin hippu maaliksi.

Cityn voitto ei tosin ollut täysin aukoton. Vaikka he hallitsivatkin kenttätapahtumia, Arsenalin muutamat vastaiskut aiheuttivat heidän puolustukselleen vaaratilanteita. Ilman maalivahti James Traffordia (tämä kaveri on ollut mielenkiintoinen jo Burnleyn akatemiassa, eikä hänen kehityksensä Evertonissa ole mennyt hukkaan) ja hänen muutamia huipputorjuntojaan, lopputulos olisi saattanut olla toinen. Varsinkin toisella puoliajalla Arsenalin kulmapotkun jälkeen hän kiskaisi pallon maaliviivalta – se reaktionopeus oli aivan älytön.

• Haalandin ylivoima: Kaksi maalia ja Arsenalin huippupuolustus jäi nollille. Kultainen kenkä on jo käytännössä taskussa.
• Artetan pähkinä: Taktiikka jäi Guardiolan jalkoihin, ja vaihdot tulivat hieman myöhässä. Mestaruuksien metsästys vaatii vielä kypsymistä.
• Wembleyn kirous: Tykkimiesten finaalionni tällä stadionilla ei tunnu olevan kohdallaan – nytkin tuli takkiin.

Lohtua Tykkimies-faneille: vilkaiskaa naisten joukkuetta

Vaikka miesten joukkue hävisi Wembleyllä, viikonlopulta löytyy sentään yksi positiivinen uutinen. Arsenalin naiset jatkavat voittokulkuaan Naisten Mestarien liigassa pelaten upeaa joukkuepeliä. Näinä vuosina on tuntunut siltä, että Arsenalin perinteet elävät vahvempina naisissa – he ainakin pelaavat sitä hyökkäävää, kaunista jalkapalloa, jota fanit haluavat nähdä. Jos tänä iltana harmittaa, kannattaa vaihtaa kanavaa ja katsoa naisten liigan kohokohdat – se saattaa hieman nostaa mielialaa.

Yhteenvetona: Liigacup matkaa Cityyn, ja Valioliigan mestaruustaistelu saa varmasti uutta potkua tästä. Kuinka Arsenal toipuu tästä tappiosta, jää Artetan pähkinäksi. Kausi ei ole vielä ohi, ja mitä tahansa voi tapahtua, eikö niin?