The War: Ultimaattumi Teheranille, öljyn hinta ja ”The Warrior” -haamu, joka kummittelee taas Washingtonissa

Jos luulit geopoliittisten jännitteiden pyörteen rauhoittuneen, valmistaudu vaihtamaan kanavaa. Tunteina, Washingtonista Teheraniin, ilmapiiri on muuttunut jälleen, eikä suinkaan parempaan suuntaan. The War -lämpömittari ei ole enää pelkkä vertauskuva: siitä on tullut öljyn futuurihintojen ja Capitol Hillilta kuuluvien suodattamattomien lausuntojen tahdittama kello. Tämän helvetillisen menon veteraanina sanon teille, että emme todista tavanomaista teatteria. Kyse on jotain paljon monimutkaisempaa, ja sen ymmärtämiseksi meidän on käytettävä oikeita sanoja, niitä joita vallan käytävillä kuiskitaan.

”The Warning”, jota kukaan ei halunnut kuulla

Pari päivää sitten republikaanisten senaattoreiden suljetussa kokouksessa tunnelma muistutti pahasti pieleen mennyttä taloyhtiökokousta. Washingtonin hyvin informoiduissa piireissä toistellaan lausetta, josta on tullut mantra: The Warning. Kyse ei ole mistä tahansa varoituksesta, vaan todellisesta uhkavaatimuksesta. Hallinnon korkealta tasolta suodattuu kova linja: jos Teheran ei anna merkkejä muutoksesta muutaman viikon sisällä, peli päättyy raskaisiin yksipuolisiin toimiin. Emme puhu vain pakotteista, jotka ovat nykyään arkipäivää. Puhumme eskalaatiosta, joka saattaa kirjoittaa energiamarkkinoiden säännöt uusiksi. Ja vaikka valokeilat kohdistuvat Washington–Teheran-akseliin, todellinen närkästys nousee puolueen perinteiseltä tukijalta.

”The Warrior – The Iron Claw” ottaa revanssia

Joka tuntee vallan mekanismit, tietää, ettei ole olemassa vain yhtä ääntä. Puolueen sisällä käydään hiljaista taistelua, joka muistuttaa kovasti The Warrior – The Iron Claw -ilmiötä. Toisella puolella ovat uskollisimmat, valmiina tukemaan mitä tahansa linjaa vakuuttuneina siitä, että tie on suora yhteenotto. Toisella puolella on kasvava joukko perinteisiä kannattajia, jotka alkavat osoittaa närkästystään. Miksi? Syyn nimi on ”lompakko”. Elinkustannusten noustessa pilviin ja vaalilupausten vaurauden ajasta törmätessä todellisuuteen bensapumpuilla, pelätään, että avoin konflikti Iranin kanssa voisi muuttua vaalikarhunpalvelukseksi.

Käsikirjoitus vaikuttaa elokuvalta, ja tuskin on sattumaa, että monet alan sisäpiiriläiset ovat viime päivinä viitanneet The War – Apinoiden planeetta -elokuvaan. Ei tietenkään tieteiskontekstin vuoksi, vaan sen taustateeman: kun sota viedään käyntiin, kukaan ei hallitse täysin sen seurauksia. Se, mikä aluksi näyttää voiman näytöltä, voi nopeasti muuttua taisteluksi selviytymisestä omia ristiriitoja vastaan.

Öljyn ja politiikan ”The Warehouse Group” -varaston välissä

Sanotaanpa näin: amerikkalainen politiikka toimii usein kuin suuri The Warehouse Group. Valtaisa varasto, johon kertyy etuja, lupauksia ja vanhoja kaunoja. Ruorissa olevien todellinen työ ei ole vain tavaroiden (tässä tapauksessa öljyn) hinnan määrittäminen, vaan varaston hallinta ilman, että koko rakenne romahtaa. Tällä hetkellä ”inflaatio”-osasto on kuhinan vallassa. Eurooppalaiset liittolaiset, ja erityisesti me italialaiset, jotka olemme vahvasti riippuvaisia energiamarsruuteista, seuraavat tilannetta pidätellen hengitystään. Jokainen sodanlietsova lausunto saa markkinat värisemään, ja perheen laskuja makselevilla ei ole aikaa diplomaattisille hienouksille.

Osapuolten kovat tosiasiat ovat nyt julkista tietoa. Teheran vaatii turvallisen rahoituskanavan palauttamista ja takeita hallintonsa vakaudesta. Toisella puolella linja pysyy maksimipaineena, vaatien todentamiskelpoista ydinohjelman purkamista. Asia on kuitenkin niin, että kuten usein käy pelattaessa pokeria niin korkein panoksin, kumpikaan ei halua katsettaan ensimmäisenä kääntää pois. Mutta aika, hyvät herrat, ei ole kummankaan puolella.

• Öljyn hinta: Kun psykologinen 85 dollarin tynnyrihinta on ylitetty, riski äkillisestä piikistä on todellinen. Jos kriisi puhkeaa, se tietäisi Italialle kovaa iskua.
• Sisäiset jakolinjat: Koko republikaanipuolue ei ole yhtenäinen. Jotkut senaattorit, erityisesti teollisuusvaltioista Keskilännessä, painostavat hiljaiseen perääntymiseen.
• Mahdoton sovittelu: Kolmansien osapuolten, kuten useiden Persianlahden maiden, välitysyritykset ovat pysähdyksissä. Keskeiset vaatimukset ovat yhä kaukana toisistaan.

Lopuksi, todistamme yhtä herkimmistä vaiheista viime vuosiin. Jos lientymisen merkkejä ei näy lähipäivinä, The War saattaa muuttua abstraktista käsitteestä todellisuudeksi, jonka kanssa meidän on elettävä päivittäin. Ja uskokaa pois, kun diplomatian linnakkeet alkavat murtua, on parasta varautua kaikkeen. Sillä The Warrior teräskouraisineen ei pysähdy minkään edestä, ei edes sen edestä, joka sen on kutsunut esiin.