Paul McCartney: Legenda, uusi projekti ja se kuolemanmyytti, joka ei vain kuole

Hän täytti juuri 83 vuotta, sama kipinä silmissä loistaa, eikä eläkkeelle jääminen näytä käyneen mielessä koskaan. Paul McCartney saapuu mukanaan “Days We Left Behind”, projekti, joka on yhtä aikaa intiimi ja puhutteleva, ja joka vie meidät takaisin kuusikymmentäluvun huimaan tunnelmaan. Ja kuten aina, kun Beatles-basistin nimi nousee esiin tällä voimalla, herää henkiin vanha haamu. Ei, en puhu Johnista. Puhun siitä kaupunkilegendasta, joka on tarttunut häneen kuin melodinen bassokuvio: mitä jos hän kuolikin vuonna 1966?

“Paul is dead” -arvoitus: kun myytti kasvaa todellisuutta vahvemmaksi

Olet varmasti kuullut tämän tarinan. Niille, joilta se on mennyt ohi, tässä lyhyt yhteenveto: vuonna 1966 Paul McCartney olisi kuollut auto-onnettomuudessa. Virallinen versio? Pelkkä huono päivä. Pahimpien salaliittoteoreetikkojen versio? Beatles olisi korvannut toverinsa kaksoisolennolla, eräällä William Campbellilla, välttääkseen murskaamasta koko maailman sydäntä. Kuvioon kuuluu tietysti “vihjeitä” albumien kansissa, “taaksepäin” soitettuja kohtia kappaleissa (Strawberry Fields Forever väärinpäin, muistatteko?) ja se kuuluisa kohta Abbey Road -levyllä, jossa Paul kävelee paljain jaloin, ikään kuin poistuen hautajaissaattueesta.

Kyse ei ole pelkästä huhusta. Se oli aikansa The Paul McCartney Project, kollektiivinen myytin purku, jonka parissa tuhannet ihmiset viettivät valvottuja öitä analysoiden jokaista nuottia. Nyt, tämän uuden albumin myötä, joka tuoksuu vahvasti 60-luvun Liverpoolille, tarina nousee taas pintaan. Aivan kuin Paul menneisyyttään penkomalla avaisi vastentahtoisesti Pandoran lippaan.

“Days We Left Behind”: sukellus muistoihin, ei hautaan

Olkaamme rehellisiä: ei, Paul McCartney ei ole kuollut. Hän on päinvastoin aktiivisempi kuin koskaan. “Days We Left Behind” ei ole surullinen albumi, vaan se on todistuskappale. Näissä kappaleissa on mukana Dunne Lane -kadun tuoksu, se pieni Liverpoolin katu, josta kaikki alkoi. Niissä kuulee sen kemian Georgen kanssa, sen luovan kipinän Johnin kanssa ja sen täydellisen vapauden, jonka he saavuttivat. Se on ikään kuin musiikillinen vastine hänen kirjalleen Paul McCartney: Many Years From Now. Les Beatles, les sixties et moi, joka julkaistiin muutama vuosi sitten, mutta livemäisempänä ja raakempana versiona.

Lumoavaa onkin, että mitä enemmän hän kertoo tarinaansa, sitä runollisemmalta kaksoisolentomyytti tuntuu. Hanketta seuraavassa dokumentissa nähdään, kun hän selaa muistikirjojaan, soittaa isänsä kitaralla ja nauraa puhuessaan “toisesta Paulista”. On jopa hetki, jolloin hän katsoo kameraan ja heittää: “Jos olisin kaksoisolento, luulisin, että olisin pyytänyt palkankorotusta jo ajat sitten.”

George Harrisonin viimeinen testamentti ja totuuden jäljillä

Tämä uusi luku tuo vanhojen fanaatikkojen mieleen myös 90-luvun kulttiteoksen: Paul McCartney Really Is Dead: The Last Testament of George Harrison. Kirjaa, jota Harrison ei koskaan virallisesti tunnustanut, vei logiikkansa äärimmilleen ja tarjosi “tutkivan journalismin” otteella kirjoitetun selvityksen, joka olisi sopinut dekkariin. Sekään ei saa McCartneyta hermostumaan. Hänellä on aina ollut tyylitajua: ei koskaan tuhota lelua. Hän mieluummin lisää puita salaperäisyyden nuotioon.

Jos minun pitäisi tiivistää, mitä tämä uusi teos kertoo, se olisi tämä:

• Kunnianosoitus menetetyille ystäville: Johnille, Georgelle ja kaikille niille Liverpoolissa, jotka uskoivat heihin.
• Implisiittinen vastaus teorioille: Ei tarvitse todistella olevansa elossa, riittää kun luo.
• Paluu juurille: Pois stadioneilta, takaisin englantilaisen esikaupungin pojaksi.

Joten, onko Paul McCartney todella Paul McCartney? Yli kuudenkymmenen vuoden uran jälkeen kysymyksellä ei ole enää oikeastaan väliä. Tärkeintä on, että tämä tyyppi jatkaa yhä unohtumattomien hetkien tarjoamista, välinpitämättömänä legendastaan. Hän julkaisi pari päivää sitten videon someen, jossa hän kävelee paljain jaloin studiossaan. Legenda ei koskaan kuole. Hän sen sijaan vaikuttaa olevan päättänyt haudata meidät kaikki.