Erbilin italialainen tukikohta: Olemmeko Iranin tähtäimessä? Irakin uusi kriisi
Teheranin sanat kaikuvat kuin ukkosenjyrähdys Irakin autiomaassa. Viimeisimmän varoituksen jälkeen 200 dollarin öljytynnyristä ja uhkauksesta iskeä amerikkalaispankkeja ja huipputeknologian jättiläisiä vastaan Lähi-idässä, yksi kysymys kulkee pinnan alla Italian ulkoministeriön ja sisäministeriön käytävillä: onko Erbilin tukikohtamme Irakissa turvassa?
Se ei ole hälytysajattelua, vaan realismia. Italian tukikohta Irakin Kurdistanin sydämessä ei ole pelkkä logistinen etuvartio: se on operaatio "Prima Parthican" päämaja, sydän joka kouluttaa kurdi- ja irakilaisjoukkoja taisteluun kalifaatin rippeitä vastaan. Se on symboli sotilaallisesta läsnäolostamme alueella, joka on viimeisen 48 tunnin aikana palannut maapallon ruutitynnyriksi.
Sodan ilmapiiri ja konkreettiset uhkat
Iran ei vitsaile. Heidän virallisten mediakanaviensa palstoilta suodattuu yksiselitteisiä viestejä: "Valmistautukaa 200 dollarin öljyyn." Taloudellinen sodanjulistus, joka yhdistyy sotilaalliseen uhkaukseen iskeä USA:n etuja vastaan alueella. Ja vaikka nimenomainen kohde ovatkin tähdillä ja raidoilla varustetut pankit ja teknologiayritykset, yhtä totta on, että ohjus- tai lennokkitulva ei tekisi eroa eri lippujen välillä, kun puhutaan länsimaalaisista tukikohdista Irakissa. Erbil, jossa amerikkalaiset, italialaiset ja muut koalition joukot elävät rinta rinnan, on potentiaalisten kohteiden keskittymä.
Miksi Italian tukikohta on niin tärkeä (ja haavoittuvainen)
Paikan päällä olevat tietävät sen hyvin. Tukikohtamme ei ole mikään valloittamaton linnoitus, vaan elintärkeä keskus koko alueen vakaudelle. Tässä on, mitä riskeraamme ja miksi panokset ovat niin korkeat:
- Läheisyys liittolaisiin: Olemme kirjaimellisesti kivenheiton päässä amerikkalaisjohdosta. Kaikki laajamittainen isku heitä vastaan pyyhkäisisi meidätkin mennessään.
- Strateginen rooli: Täältä käsin johdetaan tiedustelutehtäviä ja paikallisjoukkojen koulutusta. Tukikohdan menettäminen tarkoittaisi aloitteen luovuttamista Isisille ja iranilaismielisille miliiseille.
- Poliittinen altistuminen: Pidäkö Iran Italiaa ystävällismielisenä maana? Ehkä. Mutta varjosodassa järki väistyy usein sokean koston tieltä. Läsnäolomme Irakissa tekee meistä automaattisesti osan läntistä rintamaa.
Teheranin raivo ja 200 dollarin öljytynnyrin kummitus
Jännitys on huipussaan myös siksi, että kuten itse hallinto on väittänyt, Yhdysvallat olisi hylännyt kaikki diplomaattiset ponnistelut turvautuakseen "organisoituun kiusaamiseen". Painavia sanoja, jotka teoiksi käännettynä tarkoittavat vain yhtä asiaa: olemme avoimen konfliktin partaalla. Italialle, joka tuo lähes koko energiantarpeensa ulkomailta, 200 dollarin tynnyrihinta ei ole vain sodan uutisointia, vaan täydellinen myrsky yrityksillemme ja perheillemme.
Diplomaattien paikatessa tilannetta ja tiedustelupalvelumme seuratessa jokaista liikettä, Erbilin tukikohdassa jännitystä voi melkein leikata veitsellä. Italialaissotilaat tietävät, että Teheranin kärsivällisyys on loppumassa. Ja että seuraava isku, jos se tulee, ei välttämättä säästä ketään, ei edes niitä, jotka kantavat Italian lippua.
Jäädä vai lähteä? Toistaiseksi käsky on pysyä ja pitää silmät auki. Mutta Lähi-idän palaessa ja uhkien muuttuessa yhä suoremmiksi, tukikohtamme kohtalo roikkuu ohuen langan varassa. Sen langan nimi on kansainvälinen diplomatia.