Aivokalvontulehdus: mitä jokaisen suomalaisen on tiedettävä nyt
On se taas täällä. Viime viikkoina on puhuttu paljon aivokalvontulehduksesta, ja moni varmasti miettii, pitäisikö olla huolissaan. Tuttu kiusaus, joka iskee aina uutisten vyöryessä – mutta tällä kertaa huoli on ihan aiheellinen. Terveydenhuollon piirissä on näet havaittu, että tietyt tartunnat ovat lisääntyneet, ja siksi nyt onkin hyvä kerrata, mistä oikein puhumme, kun puhumme aivokalvontulehduksesta.
Mikä aivokalvontulehdus oikein on?
Kyse on vakavasta tulehduksesta, joka kohdistuu aivoja ja selkäydintä ympäröiviin kalvoihin – siis niihin, jotka normaalisti suojaavat hermostoa. Kun bakteerit tai virukset pääsevät vauhtiin, seurauksena on usein nopeasti etenevä tila, joka vaatii välitöntä hoitoa. Pahimmillaan se voi johtaa pysyviin vaurioihin tai jopa kuolemaan. Harva tauti herättää samanlaista kunnioitusta lääkäreissä kuin tämä.
Näistä merkeistä tunnistat – ja nyt on toimittava nopeasti
Oireet eivät aina ole niitä ilmeisimpiä, ja siksi tautia kutsutaan joskus salakavalaksi. Tyypillisesti se alkaa kuin paha flunssa: kova kuume, päänsärky ja niskan jäykkyys. Mutta tarkkana: jos valo ärsyttää silmiä tai iholle ilmestyy pieniä verenpurkaumia, on syytä soittaa hätänumeroon. Lapset saattavat olla väsyneitä, itkeä kimeästi tai kieltäytyä syömästä. Vanhemmilla ihmisillä oireet voivat olla epämääräisempiä – siksi juuri nyt kannattaa luottaa vaistoonsa.
- Kova kuume ja vilunväristykset – usein nopeasti nouseva.
- Päänsärky – pahempi kuin tavallinen migreeni.
- Niskan jäykkyys – et voi koskettaa leukaa rintaan.
- Valonarkuus – valo sattuu silmiin.
- Pahoinvointi ja oksentelu – ilman selvää syytä.
- Ihottuma – pienet punaiset tai ruskeat pisteet, jotka eivät haalene painettaessa.
Miten tauti leviää ja kuka on vaarassa?
Aivokalvontulehdus tarttuu pisaratartuntana, eli aivastus tai yhteinen juomalasi voi riittää. Siksi se liikkuu helposti päiväkodeissa, kouluissa ja varuskunnissa. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti pienet lapset, nuoret aikuiset ja ikääntyneet. Myös perussairaudet, kuten diabetes tai puuttuva perna, altistavat. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Borrelioosi eli punkkien levittämä tauti voi harvinaisissa tapauksissa johtaa aivokalvontulehdukseen – joten punkkikausi ei ole vielä ohi.
Lääkärit muistuttavat, että monet meistä ovat saaneet lapsena rokotuksen, mutta teini-iässä annettava tehoste on joskus jäänyt väliin. Siksi nyt onkin hyvä tarkistaa omasta terveyskeskuksesta, onko Lastentaudit-osastolla annettu kaikki tarvittavat piikit. Erityisesti Sikotauti tunnetaan yhtenä mahdollisena aiheuttajana – se on yksi niistä taudeista, jotka voivat harvoin komplisoitua aivokalvontulehdukseksi.
Mitä Suomessa tapahtuu juuri nyt?
Viime päivinä on uutisoitu tapauksista eri puolilla maata. Ihmiset ovat huolissaan, ja se on ymmärrettävää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kuitenkin tilanteen tasalla: hoitoa on saatavilla, ja bakteerikantoja seurataan tarkasti. Tärkeintä on, ettei kukaan jää kotiin miettimään, jos oireet viittaavat tulehdukseen. Nopea hoito antibiooteilla on hengenpelastaja.
Muuten, jos haluaa syventyä aiheeseen, esimerkiksi Posterazzi Selkärangan aivokalvontulehdus Juliste 18 x 24 on havainnollistava apu – se näyttää selkeästi, missä tulehdus sijaitsee ja miten se vaikuttaa kehoon. Tällaisia julisteita käytetään paljon koulutuksessa, ja ne auttavat ymmärtämään taudin vakavuuden.
Mitä voimme tehdä?
Rokotukset ovat ykkösjuttu. Suomessa MPR-rokote (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) on kaikille ilmainen, ja se suojaa myös sikotaudin aiheuttamalta aivokalvontulehdukselta. Lisäksi on olemassa erillinen rokote bakteerimuotoa vastaan, jota suositellaan erityisesti riskiryhmille. Käsihygienia, oman juomalasin käyttö ja flunssaisten välttely ovat tässä kohtaa ihan fiksua käytöstä.
Kun seuraavan kerran kuulet jonkun valittavan kovasta päänsärystä ja niskajäykkyydestä, älä vähättele. Toiminta voi ratkaista kaiken. Ja muista: vaikka otsikot pelottavat, suomalainen terveydenhuolto on maailman huippua – meillä on hyvät eväät selvitä tästäkin.