Sulttaanikunta myrskyn silmässä: Mitä lennokki-iskut tarkoittavat Persianlahdelle ja maailmantaloudelle?
Hormuzinsalmen kiistoja seuraaville näky on tuttu: liekkien ympäröimä öljytankkeri. Mutta tällä viikolla tapahtunut isku oli erilainen. Ensimmäistä kertaa Iranin vallankumouskaarti käytti onnistuneesti lennokkialusta – niin kutsuttua kamikaze-alusta – kohdetta vastaan Omaninlahdella. Isku ei vaikuta ainoastaan merenkulkuun, se lähettää shokkiaaltoja koko alueelle ja pakottaa meidät katsomaan tarkemmin maata, joka usein jää vähemmälle huomiolle: Omania.
Mahdoton tasapainottelu
Oman on vuosikymmeniä toiminut Persianlahden neutraalina sovittelijana. Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kiristäessä suhdetta Iraniin, on Muscat pitänyt ovia raollaan. Mutta viimeaikaiset iskut – ensin Israel-yhteyksissä olevaa "varjotankkeria" vastaan ja nyt polttoainetankkeria vastaan – vaikeuttavat sulttaanikunnan tasapainottelua. Osa kärsineistä aluksista purjehti mukavuuslipun alla, mutta merenkulku Omanin vesillä on kärsinyt, ja sen tuntevat kaikki. Olen puhunut useiden kapteenien kanssa, jotka nyt harkitsevat altistuneimpien reittien välttämistä, vaikka se maksaisikin aikaa ja rahaa.
Taloudelliset seuraukset: Vakuutuksista lentolippuihin
Elinkeinoelämälle lasku on yksinkertainen: Aina kun lennokki tai ohjus lentää Omaninlahden yllä, raakaöljyn hinta ja vakuutusmaksut nousevat. Oman Air, jolla on reittejä sekä Aasiaan että Eurooppaan, voi odottaa pitempiä lentoaikoja ja kalliimpia ylilentomaksuja, jos ilmatila julistetaan vaaralliseksi. Mutta kyse ei ole vain ilmailusta. Koko kontti- ja tankkialusten logistiikkaketju on paineen alla. Puhumme alueesta, jonka kautta kulkee 20 % maailman öljystä. Jos vakuutusyhtiöt vetäytyvät, saatamme nähdä pullonkaulan, joka tuntuu Suomessakin bensatankilla.
Urheilu vastapainona
Maailman pidätellessä hengitystään, Omanin jalkapallomaajoukkue yrittää keskittyä ruutuun. Joukkue on viime vuosina profiloitunut aasialaisessa jalkapallossa ja unelmoi MM-karsintoihin pääsystä. Tällä hetkellä he harjoittelevat kuitenkin sotilaallisten toimien varjossa. Samaan aikaan Omanin krikettimaajoukkue valmistautuu Muscatissa – kriketti on lähes uskonto Persianlahdella, ja Oman on yllättänyt monet T20-turnausmenestyksillään. Urheilua käytetään usein pehmeänä vallankäyttönä, mutta nyt on enemmän kyse pelaajien pitämisestä erossa lennokki- ja öljyhintauutisista.
Kun populaarikulttuuri kohtaa geopolitiikan
On ajatuksia herättävää, että kun suomalaiset näinä päivinä hakevat "Omanilla", esiin nousee sekä uutisia lennokki-iskuista – että Omanyte, pieni fossilisoitunut Pokémon. Se kuulostaa ehkä absurdilta, mutta se kuvastaa, miten erilaisia intressejä nimeen liittyy. Toisille Oman on geopoliittinen kriisipesäke, toisille lomahaave (Oman on avannut rajansa turisteille), ja nuoremmille sukupolville ehkä vain Pokémon, jonka voi herättää henkiin fossiilisella meripihkanpalalla. Mutta kaiken digitaalisen kohinan alla on todellisuus, jossa ihmiset ja alukset ovat vaarassa.
Mitä Omanilla on pelissä?
Ymmärtääkseen, mitä Oman voi menettää, on tarkasteltava maan strategisia valtteja:
- Hormuzinsalmi: Maailman tärkein öljynviennin pullonkaula.
- Diplomaattinen puolueettomuus: Isännöinyt salaisia neuvotteluja USA:n ja Iranin välillä.
- Kasvava matkailusektori: Muscat ja Salalah houkuttelevat yhä enemmän eurooppalaisia matkailijoita.
- Urheilulliset tavoitteet: Jalkapallo ja kriketti kansallisen ylpeyden ja pehmeän vallan lähteinä.
Kysymys kuuluu, kuinka kauan Oman voi säilyttää puolueettomuutensa. Muscatin hallitus on jo tuominnut iskut, mutta samalla kutsunut vuoropuheluun. Kyseessä on vaikea tanssi: toisaalta on säilytettävä suhde Iraniin, toisaalta suojeltava omia vesialueitaan ja länsimaisten liittolaistensa etuja. Uskon, että tulemme näkemään lisääntyvää merellistä yhteistyötä Omanin ja länsimaiden laivastojen välillä – mutta hillitysti, kuten Omanilla on tapana. Sillä vaikka lennokit räjähtelevät, todellinen valtataistelu käydään usein suljettujen ovien takana.