Mikael Frisell: "Ruotsalaisten on oltava valmiita kolmen vuoden sotaan – nyt on tosi kyseessä"

Siviilipuolustusvirastossa ei vietetä mitään tavallista tiistaita. Kun tapaan Mikael Frisellin, yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella kriisinhallinnasta toimivan varautumisjohtajan, huomaan että tilanne on vakavampi kuin aikoihin. Hänen viestinsä on kristallinkirkas: meidän on varauduttava pitkäkestoiseen sotaan – jopa kolmeen vuoteen – ja se alkaa omasta keittiönkaapista.

– Tarkoitus ei ole aiheuttaa paniikkia, vaan herättää meidät horroksesta. Elämme uutta aikaa, Mikael Frisell sanoo ja nojaa eteenpäin neuvottelupöydän yli.

Viime viikkojen raportit maailmalta, kohonnut jännitys Itämerellä ja kolmatta vuottaan käyvä sota Ukrainassa ovat saaneet viraston koventamaan sävyään. Yhdessä Puolustusvoimien kanssa se antaa nyt yhteisen kehotuksen: Ruotsin kansalaisten on pärjättävä omin neuvoin vähintään viikko – mutta oikeastaan on ajateltava pitkällä tähtäimellä.

"Unohda kaksi päivää – nyt puhutaan kolmesta vuodesta"

Ennen puhuimme 72 tunnista. Mutta Mikael Frisellin mukaan se ei enää riitä. Hän viittaa tuoreisiin tiedusteluanalyyseihin, jotka kiertävät korkeissa turvallisuuspiireissä: moderni sota on pitkittynyt, kuluttava ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

• Vesi ja ruoka: Vähintään kahdeksi viikoksi kuivamuonaa ja juotavaa, mutta mieluiten sinun tulisi vähitellen rakentaa varasto, joka riittää useiksi kuukausiksi.
• Lämpö ja sähkö: Hanki vaihtoehtoisia ratkaisuja – retkikeitin, petrolilamppu, paristoja ja ehkä puuhella, jos mahdollista.
• Lääkkeet ja hygienia: Varmista, että sinulla on varaa reseptilääkkeistäsi, sekä kunnon ensiapupakkaus.
• Tieto ja viestintä: Paristokäyttöinen radio (aallot) on kultaakin kalliimpi, kun verkot pimenee.
• Turvallisuutta lapsille ja vanhuksille: Puhu perheen kanssa, harjoitelkaa pärjäämistä ilman sähköä ja tarkista, miten naapureilla menee.

– Se saattaa kuulostaa ylivoimaiselta, mutta aloita yhdestä asiasta kerrallaan. Kun seuraavan kerran olet kaupassa, heitä koriin yksi ylimääräinen paketti kaurahiutaleita ja pari kanisteria vettä, Mikael Frisell sanoo vinosti virnistäen.

Naapuriavusta tulee avainasemassa

Yksi asia, joka pistää silmään häntä kuunnellessa, on että yhteiskunnan kriisinsietokyky perustuu pohjimmiltaan ihmissuhteisiin. Mikael Frisell kertoo, että virasto työskentelee parhaillaan tukeakseen asunto-osakeyhtiöitä ja kyläyhdistyksiä tekemään omia varautumissuunnitelmiaan.

– Emme voi olla kaikkialla heti. Naapuri on se, joka näkee tarvitsetko apua, tai sinä huomaat, ettei kolmannessa kerroksessa asuva vanhus ole sytyttänyt valoja kahteen vuorokauteen. Siinä rakennetaan kestävyyttä.

Kadulla ulkona tapaan muutamia tukholmalaisia, jotka ovat jo alkaneet ajatella uudella tavalla. "Ostin viikonloppuna vesikanisterin ja käsiveivattavan radion. Tuntuu vähän epätodelliselta, mutta samalla hyvältä olla valmistautunut", sanoo kolmissakymmenissä oleva pikkulapsen äiti. Iäkkäämpi mies koiran kanssa muistelee kylmän sodan aikoja: "Siihen aikaan kaikilla oli väestönsuojat ja säilykkeitä kellarissa. Olemme laiminlyöneet sen, mutta nyt on aika kaivaa tieto esiin pölyttymästä."

Mitä sanot sille, jonka mielestä tämä on liioiteltua?

– Ymmärrän tunteen. On mukava ajatella, ettei pahinta tapahdu. Mutta samalla: meillä on ympäröivä maailma, joka on muuttunut nopeasti, ja meidän tehtävämme on varmistaa, että Ruotsi seisoo vakaana, tuli mitä tahansa. Varautuminen ei ole pelkäämistä – se on vahvuutta.

Mikael Frisell nousee ja kiittää keskustelusta. Hänellä on seuraavaksi tapaaminen elintarvikealan ja energiasektorin edustajien kanssa. Työ Ruotsin kestävyyden parantamiseksi on täydessä vauhdissa, niin viranomaistasolla kuin kotikeittiöissäkin.

Lisätietoa haluaville: Siviilipuolustusvirasto on päivittänyt verkkosivujaan konkreettisilla tarkistuslistoilla, ja syksyllä on odotettavissa kansallinen tiedotuskampanja. Siihen asti pätee Mikael Frisellin yksinkertainen ohjenuora: "Aloita pienesti, mutta aloita nyt."