Iranin ja Israelin välinen sijaissota kiihtyy: Teheran kieltäytyy diplomatian tieltä ja uhkaa häiritä öljynvirtausta avoimessa kulutussodassa
Päivä päivältä monimutkaistuvassa tilanteessa Iranin ja Israelin välisen konfliktin (2024–nykyhetki) seuraukset ylittävät maantieteelliset rajat iskien syvälle maailmantalouteen. Kymmenen päivää sotilasoperaation alkamisen jälkeen kysymys ei enää koske ainoastaan taistelukenttää, vaan kykyä selviytyä avoimessa kulutussodassa, jossa Teheran käyttää öljyä strategisena aseena kääntääkseen pelin Washingtonia ja sen liittolaisia vastaan.
Teheran sulkee diplomatian ovet: "Neuvotteluille ei ole tilaa"
Merkittävässä eskalaatiossa Iran on väliaikaisesti sulkenut kaikki poliittiset ovet. Yksinoikeushaastattelussa vallankumouksen johtajan ulkopoliittinen neuvonantaja Kamal Kharazi vahvisti, ettei diplomatia ole tällä hetkellä pöydällä. Hän sanoi suoraan: "En näe enää mitään tilaa diplomatialle... Ainoa tapa lopettaa sota on taloudellisen kivun kautta." Tämä jyrkkä kanta tulee vain muutama päivä sen jälkeen, kun Iranin uusi johto astui virkaan, mikä viittaa strategiseen päätökseen harjoittaa eskaloivaa politiikkaa, joka perustuu länsi- ja Persianlahden maihin kohdistuvaan paineeseen energiamarkkinoiden horjuttamisen kautta.
Iranin viesti on selvä: Teheran on valmis pitkään taisteluun ja haluaa maailman valitsevan joko iskujen jatkumisen tai öljyntoimitusten vakauden. Kharazi ei jättänyt epäselvyyden varaa varoittaen, että sodan jatkuminen lisää taloudellista painetta kaikille "inflaation ja energiapulan kautta", mikä iskisi suoraan muiden maiden etuihin.
Voimatasapaino: Järkyttävät luvut ja kulutussota
Toisella puolella Israelin armeija esittää lukuja, jotka kuvastavat yhteenoton rajuutta. Armeijan tiedottajan mukaan operaatiot ovat johtaneet noin 1900 iranilaisen sotilaan ja komentajan kuolemaan konfliktin alun jälkeen. Israelikaan ei ole vältynyt vastaiskuilta; Iranin ohjukset ovat aiheuttaneet kuolleita ja haavoittuneita syvällä juutalaisvaltion alueella, viimeisimpänä rakennustyöläisen kuolema Keski-Israelissa. Kuitenkin Israelin kyky kerätä näin tarkkoja tietoja tappioista ei ole syntynyt hetkessä; se on hedelmää vuosikymmenten tiedustelutyöstä, jonka perustan loivat miehet kuten vakoilun arkkitehti, joka rakensi Mossadista maailman tehokkaimman tiedustelupalvelun, kykenevän tunkeutumaan syvälle Iranin sisäpiireihin.
Mutta taistelu ei kuumene ainoastaan sotilaskentällä. Hormuzinsalmessa, maailman energiareitillä, jonka kautta kulkee viidennes maailman öljystä, käydään vaarallista sanasotaa. Iranin vallankumouskaarti on uhannut, ettei se salli "ainoatakaan öljypisaraa" vietävän alueelta, jos hyökkäykset jatkuvat. Näitä lupauksia vastassa on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vastauhkaus, jonka mukaan kaikkiin yrityksiin estää säiliöalusten liikenne vastattaisiin Yhdysvaltain iskulla, joka olisi "kaksikymmentä kertaa rajumpi" kuin tähänastiset.
"Mosaiikkipuolustuksen" strategia: Miten Iran johtaa taistelua?
Mikä antaa Iranille itseluottamuksen käydä näin laajamittaista kulutussotaa? Vastaus piilee uudessa sotilasdoktriinissa, joka tunnetaan nimellä "hajautettu mosaiikkipuolustus" (Decentralized Mosaic Defense). Tämä alun perin Yhdysvaltain DARPA-viraston kehittämä strategia perustuu:
- Johdon hajauttamiseen: Ei ole olemassa yhtä "keskusälyä", joka voitaisiin tuhota, vaan toimivalta on jaettu useille tasoille.
- Syviin seuraajaketjuihin: Varajohtajia on koulutettu jopa kolmelle peräkkäiselle tasolle operaatioiden jatkuvuuden varmistamiseksi, vaikka kenttäkomentajia surmattaisiin.
- Epäperinteisten agenttien käyttöön: Maantieteellisesti hajautettujen ryhmien käyttö epäsymmetrisin asein (droonit ja ohjukset) vastustajan hämäämiseksi ja uuvuttamiseksi.
Tämä malli tekee sodan lopettamisen "nopealla sotilaallisella ratkaisulla" lähes mahdottomaksi, minkä sekä Washington että Tel Aviv tiedostavat hyvin. Iran on lyönyt vetoa sen puolesta, että Yhdysvaltain ja Israelin strateginen kärsivällisyys loppuu ennen sen hajautettuja henkilöstö- ja sotilasresursseja. Samaan aikaan lännessä käytävä keskustelu niin sanotusta "woke-antisemitismistä" hajauttaa huomiota inhimillisestä tragediasta ja jakaa yleistä mielipidettä, mikä palvelee Teheranin pyrkimyksiä horjuttaa kansainvälisiä liittoutumia.
Loppu häämöttääkö? Trump ilmoittaa ja varoittaa
Dramaattisessa käänteessä Trump esitti viestin, joka on näennäisesti ristiriitainen. Toisaalta hän julisti sodan "päättyvän hyvin pian" ja Yhdysvaltain tavoitteiden "suurelta osin täyttyneen". Toisaalta hän tuki puolustusministerinsä varoitusta siitä, että "taistelu on vasta alkanut". Tämä ristiriita heijastaa pattitilannetta: sotilaallisesti onnistuneita iskuja, mutta strategisesti ratkaisemattomia.
Huomionarvoista oli Trumpin puhelu Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa, jossa keskustelu keskittyi "nopeaan poliittiseen ratkaisuun" Iranin konfliktissa. Moskova, joka on osoittanut "lujaa" tukea Iranille, voisi toimia välittäjänä seuraavassa vaiheessa. Ottaen huomioon Venäjän intressit äärimmäisestä pohjolasta Lähi-itään, mikä tahansa sopimus nauttisi Kremlin siunausta, varsinkin jos Moskova varmistaa, ettei konflikti muutu uudeksi suoksi, joka kuluttaa sen liittolaisia.
Tärkein kysymys kuuluu edelleen: kuka räpäyttää silmiään ensin tässä kansainvälisessä pokeripelissä? Onnistuuko Iranin ja Israelin välinen sijaissotastrategia luomaan uuden todellisuuden, vai pakottaako Yhdysvaltain kyky sotilaalliseen eskalointiin ja taloudelliseen paineeseen Teheranin takaisin neuvottelupöytään uusin ehdoin? Tulevat päivät, tykkien jylistessä edelleen Etelä-Libanonissa ja hälytyssireenien soidessa Tel Avivissa, näyttävät ainoastaan vastauksen.