Kansainväliset jännitteet: Puolustusministerin ratkaiseva rooli epävakaassa maailmassa

Lähi-idän jännitteet ovat jälleen kärjistyneet viime tuntien aikana. Teheranin yllä kohoaa mustia savupatsaita uusien ohjusiskujen jälkeen, ja merkittävässä Kuwaitin tornissa syttynyt raju palo yhdistetään iranilaiseen drooni-iskuun. Maailmannäyttämön päätoimijoille tällaisina hetkinä on vain yksi tehtävä, joka todella merkitsee: puolustusministerin tehtävä. Helsingissä, Washingtonissa, Moskovassa, New Delhissä ja Kiovassa he istuvat nyt kaikki napin takana. Miten kukin liikuttaa nappuloitaan tällä riskialttiilla shakkilaudalla?

Washington vastaan Moskova: näkymätön taistelu

Yhdysvaltain puolustusministerille on täysi hälytystila. Israelin ja Iranin väliset jännitteet ovat niin korkealla, että alueellinen tulipalo vaikuttaa väistämättömältä. Yhdysvalloilla ei ole joukkoja tulilinjalla, mutta sillä on tukikohtia ja liittolaisia, joihin voi osua milloin tahansa. Pentagonissa työskennellään kuumeisesti eri skenaarioiden parissa kärjistymisen hallitsemiseksi. Toisella puolella Venäjän federaation puolustusministeri tarkkailee tilannetta oman etunsa näkökulmasta. Moskova tarvitsee Irania liittolaisenaan, mutta ei itse halua sotaa. Venäjän puolustusjohdossa kuiskitaankin, että he varoittavat Teherania hienovaraisesti menemästä liian pitkälle, samalla kun he varmistavat omaa asemaansa Syyriassa.

Kiova ja New Delhi: kriisin kaksi eri puolta

Ukrainassa Ukrainan puolustusministeri pidättää hengitystään. Lähi-idän konfliktin laajeneminen tarkoittaa väistämättä, että lännen huomio ja asetoimitukset suuntautuvat muualle. Ukrainan puolustusalan sisäpiiriläiset myöntävät suljettujen ovien takana pelkäävänsä uutta Venäjän etenemistä, jos tuki Washingtonista hiipuu. Myös Intian niemimaalla on korkea hälytystila. Intian puolustusministerin on suojeltava miljoonia intialaisia, jotka työskentelevät Persianlahden alueella. Jokainen uusi isku alueella nostaa öljyn hintaa ja vaarantaa hänen maanmiehensä. New Delhissä neuvotellaan kuumeisesti Bagdadin ja Riadin suurlähetystöjen kanssa, sillä massaevakuointi ei ole enää teoreettinen skenaario.

Suomi diplomatian etulinjassa

Ja sitten Suomen rooli. Viikonloppuna laskeutui Qatarista vielä suomalaisia siviilejä Helsinki-Vantaalle, hiljainen mutta selvä osoitus siitä, että tilannetta alueella pidettiin liian vaarallisena kauttakulkua varten. Suomen puolustusministeri on tilanteen tasalla. Hävittäjämme lentävät jo Itä-Euroopassa, mutta nyt myös omaa ilmapuolustustamme droneja ja ohjusiskuja vastaan tarkastellaan kriittisesti. Helsingin ministeriössä käydään keskusteluja NATO-kollegoiden kanssa Punaisenmeren pitämisestä avoimena, mikä on elintärkeä kauppaväylä, jota huthikapinalliset ovat yhä useammin ahdistelleet. Kyse on hiljaisesta, mutta intensiivisestä diplomaattisesta sodasta, kaukana kameroiden välkkeestä.

Mihin puolustusministerit nyt keskittyvät:

• Persianlahden alue: Öljylaitokset ja lentokentät ovat potentiaalisia ohjuskohteita. Omien kansalaisten ja sotilasneuvojien suojeleminen on ykkösprioriteetti.
• Punainenmeri: Jemeniläisten huthien konttialuksiin tekemät iskut uhkaavat maailmantaloutta; sotilassaattueet ovat välttämättömiä.
• Israel ja Iran: Suora sota näiden kahden välillä sytyttäisi koko Lähi-idän liekkeihin, arvaamattomin seurauksin NATOlle.
• Informaatiosota: Venäläiset ja iranilaiset disinformaatiokampanjat yrittävät heikentää lännen tukea Israelille.

Puolustusministerin titteli on tällä hetkellä yksi maailman raskaimmista viroista. Helsingistä Washingtoniin, Moskovasta New Delhiin: heidän on pidettävä suunta myrskyssä, joka puhaltaa usealta suunnalta yhtä aikaa. Ja heidän valmistellessaan seuraavia siirtojaan, miljoonat ihmiset seuraavat jännittyneinä taivasta Teheranin yllä ja savua Kuwaitin yllä. Odotetaan seuraavaa siirtoa kriisissä, joka on kaukana ohitse.