Iran-sota: Kärjistyykö Lähi-idän konflikti? Israel ja Iran tienhaarassa
Iran varoittaa naapureitaan: "Älkää sekoittako tähän"
Lähi-idässä kuohuu. Teheranin viimeisimmät varoitukset ovat täysin yksiselitteisiä: jokaisen maan, joka osallistuu Israelin ja Iranin väliseen konfliktiin, on varauduttava seurauksiin. Taustalla diplomatia käy ylikierroksilla, mutta sotilaallisia valmisteluja ei voi olla huomaamatta. Jos joku vielä uskoo tämän olevan vain yksi luku ikuisessa Lähi-idän konfliktissa, hän aliarvioi tilanteen pahasti. Saatamme olla todistamassa toisen kylmän sodan alkua, jota käydään kuumina sijaissoina.
Israelin pitkä hengitys
Jerusalemista kuuluu aivan toisenlaisia ääniä. Israelilainen ministeri antoi ymmärtää, että on varauduttava "vielä moneen viikkoon sotaa". Puhe on hallitusta eskalaatiosta, jonka tarkoituksena on heikentää Iranin asemia pysyvästi. Samaan aikaan Yhdysvallat on läsnä alueella ennennäkemättömällä tavalla. Kuwaitista Persianlahteen – sotilastukikohdat ovat hälytystilassa. Se on uhkausten ja vastauhkausten verkko, joka muistuttaa sotaa terrorismia vastaan -kauden synkimmistä ajoista.
Afganistanin syndrooma ja uusi sodankäynti
Moni unohtaa, että vetäytyminen Afganistanista jätti silloin valtatyhjiön, jota nyt täytetään kaikella ankaruudella. Tämä konflikti on kuitenkin erilainen. Se ei ole enää klassista aseellista taistelua, vaan hybridisota, jota käydään kyberhyökkäysten varjossa, lennokeilla ja välillisten taistelijaryhmien kautta. Rauhan ja sodan rajat hämärtyvät – meille Euroopassa tämä voi tuntua kaukaiselta, mutta taloudelliset seuraukset, kuten energian hintojen nousu, tulevat koskettamaan meitä kipeästi.
Tilanne on kuin ruutitynnyri. Väärä kipinä riittää, ja koko alue roihahtaa liekkeihin. Erityisen hankalaa on se, että Iranin johtama niin kutsuttu vastarinnan akseli voi avata useita rintamia samanaikaisesti. Libanonin rajalta Syyrian kautta Jemenin huthikapinallisiin – kaikkialla on sijaisryhmiä, jotka voivat iskeä milloin tahansa. Tämä on yli kahden vuosikymmenen Afganistanin sodan ja Irakin sodan perintöä, joissa lännen interventiot epäonnistuivat ja jotka ovat nyt vallatyhjiössä.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
Puolueettomana maana olemme suoraan vaarassa, jos pakolaisvirrat jälleen kasvavat tai terroriuhka lisääntyy. Diplomaattisia ponnisteluja on nyt tehostettava, ennen kuin kierre karkaa käsistä. On nimittäin selvää, että avoin sota Iranin ja Israelin välillä ei vetäisi mukaansa vain Lähi-itää vaan koko maailman. Kutsuttiinpa sitä sitten Israelin–Iranin sodaksi 2025 tai joksikin muuksi – aika käy vähiin.
Seuraavat päivät näyttävät, voittaako järki vai eskalaatio. Selvää on, että alue ei ole ottanut opikseen menneisyydestä. Uudistumisen sijaan varustellaan. Ja me istumme eturivissä, kun seuraava katastrofi saa alkunsa.
- Hybridisota: Kyberhyökkäykset, disinformaatio ja lennokit korvaavat perinteiset taistelut.
- Uudet liittoumat: Venäjä ja Kiina seuraavat konfliktia tarkasti – jälleen yksi pala toisessa kylmässä sodassa.
- Öljy ja kaasu: Euroopan energiahuolto on vaakalaudalla, jos Hormuzinsalmi suljetaan.
On epävarmaa, voittaako lopulta sovittelija vai miekkalöylyjen heiluttaja. Varmaa on vain se, että maailma pidättää hengitystään. Ja meidän Suomessa on syytä varautua levottomiin aikoihin.