Manifestation Lausanne: Miten antifasistinen karnevaali säilytti rauhallisuutensa – Paikan päällä

Lauantai-iltapäivä Lausannessa. Sade ropisee Rue de la Mercerie -kadun mukulakiviin, mutta tunnelma on kaikkea muuta kuin synkkä. Seison värikkäiden asujen, rumpujen pärinän ja poltettujen mantelien tunnistettavan tuoksun ympäröimänä. Tämä päivä olisi voinut olla aivan toisenlainen. Koko viikon ajan kaupunkia puhuttivat huhut mahdollisista mielenosoituksista Lausannessa – tarkemmin sanottuna oikeiston marsseista. Kuulin kuiskailua bistrokeissa, näin huolestuneita katseita Flonin kauppiaiden kasvoilla. Mutta se, mitä nyt näen, on kaupunki, joka ei anna periksi. Sellainen "siitä huolimatta" -asenne, jonka melkein voi koskettaa.

Karnevaali, jolla on asennetta

Kyseessä on antifasistinen karnevaali, jolla on täällä perinteitä. Voisi sanoa, että kyseessä on Lausannen äänekkäin, värikkäin ja samalla selkein poliittinen kannanotto. Muistan vuodet, jolloin nämä kulkueet olivat pienempiä, melkein kuin perhejuhlia. Mutta tänään? Place de la Riponne on täynnä väkeä. Järjestäjät tekivät etukäteen selväksi, etteivät kaihda provokaatiota, mutta eivät myöskään halua väkivaltaa. He puhuivat tapahtumasta, jonka pitäisi olla "iloinen ja sateinen" – niin ainakin sanottiin viime viikolla paikallisessa ennakkotiedotuksessa. Ja juuri sellainen se on.

"Proceedings of the 14th Interdisciplinary Research Conference on Biomaterials" – kyllä, tiedän, nimi kuulostaa aluksi aivan eri aiheelta – pidettiin tällä viikolla myös kaupungissa. Mutta kun tutkijat vaihtoivat ajatuksia regeneratiivisen lääketieteen uusimmista saavutuksista EPFL:n luentosaleissa, se, mitä täällä ulkona kaduilla tapahtui, oli eräänlaista "yhteenkuuluvuutta". Sosiaalista biokudosta, niin halutessa. Sillä mikä pitää yhteiskunnan koossa, elleivät tällaiset yhteisen ilmaisun hetket?

Ennakoitua kärjistymistä ei tullut

Ennakkoon puhuttiin paljon "riskeistä". Mahdollisista yhteenotoista äärioikeiston ja vasemmiston välillä. Poliisi oli läsnä, ei siitä epäilystä. Mutta se pysyi taustalla. Minulle pisti silmään: väki ei ollut täällä pelosta, vaan vakaumuksesta. Iäkkäämpi herra, jolla oli itse tehty pahvi päässä ja joka näytti poliisikomentajalta, iski minulle silmää: "Ne haluaisivat vain, että pysyisimme kotona. Mutta mehän olemme tämä kaupunki."

Tämä on se henki, joka tekee tästä karnevaalista sen, mitä se on. Kyse ei ole vain juhlimisesta. Kyse on mielenosoituksesta Lausannessa, joka osoittaa, että julkista tilaa ei jätetä niille, jotka kylvävät vihaa. Näin tänään paljon nuoria, mutta myös perheitä lasten kanssa. Paikalla oli edustettuna koko yhteiskuntakirjo. Ja kun kulkueet kiersivät vanhassakaupungissa, yllättävän rauhallista oli. Muutama tiivis keskustelu laitamilla, pari pidäteltyä vihellystä – ei sen enempää. "Carnaval antifasciste" selviytyi voittajana kaikista pelottelupuheista huolimatta.

• Tunnelma: Rauhallisesta huolimatta riehakas ja päättäväinen. Musiikkiryhmät soittivat täysillä.
• Turvallisuustilanne: Suuri poliisivahvuus, mutta ei mainittavia välikohtauksia. Tilanteen rauhoittaminen oli päivän käsky.
• Poliittinen viesti: Selkeä ei kaikelle ääriliikkeelle. Monet kyltit nostivat esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.
• Yleisö: Monipuolinen sekoitus – vasemmistoalternatiivista skeneä uteliaisiin turisteihin ja kantaväestön vaatolaisiin.

Lausanne pysyy valppaana

Kun kulkue alkoi hitaasti väistyä iltaa kohti ja ensimmäiset bändit soittivat viimeisiä sointujaan Flonin pienillä lavoilla, oli selvää: tämä päivä oli menestys kaikille täällä asuville. Kaupunki osoitti, että se on avarakatseinen ei vain paperilla, vaan myös sydämeltään. Ennakkoon lietsottu pelko ei toteutunut.

Istun baarissa vielä hetken, katselen kun ihmiset viettävät iltaa. Tuoksuu nyt märiltä vaatteilta ja glögiltä. Pieni poika Superman-asussa raahaa väsynyttä isäänsä perässään. Lyhdyt heittävät pitkiä varjoja märälle mukulakivipinnalle. Tämä oli hyvä päivä Lausannelle. Päivä, joka osoittaa, että tämän kaupungin suurin vahvuus ei ole vastakkainasettelussa, vaan kyvyssä tulla yhteen – vaikka sataisi. Ja sille, sille minä nyt nostan maljan.