Team Pølsa valloitti Holmenkollenin: – Tästä ihmiset tulevat muistamaan
Aina nopeimmat eivät valloita sydämiä. Tämänvuotisissa Holmenkollenin ampumahiihtokilpailuissa yksi joukkue sai katsomon villiintymään – olematta lähelläkään palkintopallia. Puhun tietysti Team Pølsasta. Porukka nakkiasuissaan, joka valloitti koko Holmenkollenin. Tunnelma heidän ympärillään oli yksinkertaisesti aivan villi.
Olen seurannut ampumahiihtoa yli kaksikymmentä vuotta, ja voin luvata: tämä oli yksi makeimpia asioita, mitä olen nähnyt. Aina kun he ilmestyivät ladulle, koristeltuina sämpylärekvisiitalla ja punaisilla nakeilla, kannustusjoukot räjähtivät. Tämä on aitoa urheiluiloa, ja muistutus siitä, että urheilussa pitää ennen kaikkea olla hauskaa.
Keitä nämä nakinvalmistajat ovat?
Team Pølsa on porukka ystäviä – tai työkavereita, keneltä kysyt – jotka päättivät osallistua Holmenkollenin viestiin. Ei voittaakseen, vaan luodakseen elämää. Pukeutuneina itse tehtyihin nakkiasuihin (jotka ihme kyllä kestivät sekä lunta että tuulta) he hiihtivät perinteistä, ja vaikka mäissä meni hitaasti, meni se hymyssä suin. Team Pølsa Holmenkollen arvostelu yleisöltä on yksiselitteinen: viisi nakkia viidestä mahdollisesta. Olen jopa kuullut huhuja, että useat oikein isoista tähdistä olivat hihitelleet nähdessään heidät suurelta valkokankaalta.
Se mikä teki minuun eniten vaikutuksen, oli panostus. Näin heidät ampumapaikalla – ase selässä ja nakki päässä. He ottivat ammunnan rennosti, ja vaikka taulut eivät meinanneet osua, he eivät koskaan luovuttaneet. Tämä on se todellinen tarina: tavallisia ihmisiä, jotka tekevät jotain erityistä ja saavat koko kansakunnan kannustamaan.
Näin Team Pølsasta tuli sensaatio
Olen etsinyt kunnon Team Pølsa Holmenkollen opasta niille, jotka haluavat tehdä saman ensi vuonna. On nimittäin selvää, että tämä on enemmän kuin vain kertaluonteinen juttu. Kilpailun jälkeen sateli kysymyksiä siitä, miten nakkiasut tehdään, millaisia suksia kannattaa käyttää, ja ennen kaikkea – miten selviytyä naurusta ylämäissä. Tässä on joitakin menestyksen salaisuuksia, niin kuin minä ne näen:
- Rohkeus: He nauroivat itselleen ja ottivat jokaisen haasteen vastaan hymyillen. Se tarttuu!
- Asu: Hyvän napin pitää istua tiukasti, mutta olla lämmin. Team Pølsalla oli sekä sinappia että ketsuppia lakissaan.
- Yhteisöllisyys: He tukivat toisiaan ja auttoivat toisiaan ylös, kun joku kaatui (kirjaimellisesti).
- Kontakti yleisöön: He vilkuttivat, heittivät karkkia (tai nakinpaloja?) ja saivat ihmiset mukaan.
Niille, jotka miettivät miten käyttää Team Pølsa Holmenkollenia inspiraationa, vastaus on yksinkertainen: Ilmoittaudu mukaan, keksi hullu asu ja pidä hauskaa. Ei ole kyse maailmancupin voittamisesta, vaan päivän voittamisesta. Ja sanonpa vain: Team Pølsa voitti päivän, isosti. Useat heistä tuskin pystyivät kävelemään seuraavana päivänä, kuulemma, mutta se oli sen arvoista.
Mitä nyt nakkijuhlalle?
Viikonlopun jälkeen huhut ovat kiertäneet: Tuleeko uutta kierrosta ensi vuonna? Uskoisin niin. Sosiaalisessa mediassa on jo laajalti Team Pølsa Holmenkollen arvosteluja, joissa ihmiset ylistävät porukkaa värin tuomisesta muuten niin vakavaan kilpailuun. Ihmiset ovat jo alkaneet suunnitella omia joukkueitaan. Veikkaan, että näemme jatkossa enemmän nakkeja Holmenkollenilla – ehkä jopa muutamia leipiä ja sämpylöitä. Ehkä jopa kokonaisen nakkifestivaaliviestijoukkueen.
Yksi asia on varma: Team Pølsa on osoittanut meille, että urheilu on enemmän kuin mitaleja. Siinä on kyse ilosta, ystävyydestä ja uskalluksesta erottua. Joten ensi vuonna, kun seisot siä voiteluraudan kanssa cup-finaalitunnelmissa – muista nakki. Se voi antaa sinulle enemmän kuin kylläisyyden; se voi antaa sinulle kuolemattoman legenda-statuksen Kollenissa.
Nähdään ladulla – olitpa sitten nakki, leipä tai pelkkä ketsuppipisara massassa.