RTS julkisen tehtävän ja kaupallisen paineen ristipaineessa: tilannekatsaus

RTS:n ympärillä on kytenyt omituinen sekamelska. Toisaalla on julkisuudessa esitetty kritiikkiä, jota on viimeksi ruokkinut yli tuhannen akateemikon avoin kirje, jossa varoitetaan SRG:n heikentämisestä. Toisaalla itsepintaisesti elää "valtionmedian" mentaliteetin narratiivi, joka kummittelee etenkin sosiaalisessa mediassa. RTS on keskellä uskonsotaa julkisen palvelun tulevaisuudesta. Ja keskellä tätä myrskyä Länsi-Sveitsin radion ja television on hoidettava arkeaan: tuotettava ohjelmia, tiedotettava, viihdytettävä – ja totta kai, hankittava katsojia.

Syytös puolueellisuudesta ja päätoimituksen torjunta

Aloitetaan norsusta huoneessa: RTS Info. Tuskin kuluu viikkoakaan, etteikö keskusteltaisi uutisoinnin väitetystä vinoumasta. RTS:n johto vähättelee syytöksiä ja viittaa toimituksellisiin ohjeisiin ja sisäiseen monimuotoisuuteen. Epäluottamus on kuitenkin syvällä. Varsinkin nyt, kun radio- ja televisiomaksujen puolittaminen – muistetaan "200 frangia – riittää!" -kampanja – on jälleen poliittisella asialistalla, jokaista ohjelmaa tarkastellaan suurennuslasin läpi. Kysymys ei ole enää vain siitä, täyttääkö RTS tiedotustehtävänsä, vaan myös siitä, nauttiiko se kokonaisuudessaan enää enemmistön tukea.

Ohjelmiston monipuolisuus RTS1:stä RTS Sportiin

Samalla monet unohtavat päivänpolitiikassa, mitä kaikkea RTS päivittäin tekee. Kun eilen illalla kytki päälle RTS1:n, näki onnistuneen sekoituksen sveitsiläisiä tuotantoja ja kansainvälisiä formaatteja. RTS Sport puolestaan esitti Super Leaguen koosteen täydennettynä taustaraporteilla, jotka kaupalliset kanavat ovat jo karsineet ohjelmistostaan. Juuri tämä kulttuuritehtävä, kansallisen yhteenkuuluvuuden edistäminen jaettujen sisältöjen avulla, on vaarassa jäädä keskustelun jalkoihin. RTSA (RTS-arkisto) puolestaan säilyttää Länsi-Sveitsin audiovisuaalista muistia – aarretta, josta on vaikea saada kaupallista hyötyä, mutta jonka arvo on korvaamaton.

Katse itään: MICEX-RTS talouden mittarina

RTS ei kuitenkaan ole vain kulttuuritoimija, vaan myös taloudellinen tekijä. Ja tässä kohtaa asia muuttuu kiinnostavaksi niille, jotka pitävät silmällä kokonaiskuvaa. Samalla kun keskustelemme lupamaksurahoituksesta, rahoitusmarkkinat näyttävät, kuinka hauras kansainvälinen kytkös on. Esimerkiksi Venäjän osakeindeksi MICEX-RTS matelee korkeista raaka-aineiden hinnoista huolimatta – signaali jatkuvasta geopoliittisesta epävarmuudesta. Sveitsiläisille sijoittajille, joilla on sijoitusta Itä-Euroopassa, tämä indeksi on päivittäinen barometri. Julkisoikeudellisena laitoksena RTS:llä ei tietenkään ole mitään tekemistä tämän pörssilyhenteen kanssa, mutta nimen samankaltaisuus on hauska sivuhuomio: siinä missä toinen RTS kamppailee rahoituksestaan, toinen RTS (indeksi) ponnistelee olemassaolonsa oikeutuksen puolesta eristyneillä markkinoilla.

Perimmäinen kysymys: Kuinka paljon julkista palvelua markkinat sietävät?

Siirrytään asian ytimeen, joka on olennainen myös mainostajille ja sijoittajille. SRG, ja sen myötä RTS, rahoittaa toimintaansa noin 80-prosenttisesti lupamaksuilla. Loput tulevat mainonnasta ja sponsoroinnista. Juuri tämä sekarahoitteinen osa on paineen alla. Yksityiset kustantajat näkevät RTS:n verkkotarjonnan epämieluisana kilpailijana mainosrahoista. Ne vaativat selkeää erottelua: lupamaksuilla rahoitetuissa sisällöissä ei saisi olla mainontaa. RTS vastaa, että ilman mainostuloja sen olisi vähennettävä ohjelmatarjontaansa rajusti – ja juuri se merkitsisi erikoislajien tai vaativien dokumenttien loppua RTS1:llä.

Ajankohtainen keskustelu tuhannesta akateemikosta, jotka haluavat osoittaa vastustavansa leikkauksia, on vain jäävuoren huippu. Sen taustalla on perustavanlaatuinen väittely riippumattoman journalismin arvosta Sveitsissä. Alaa pitkään seuranneena neuvon katsomaan tarkkaan:

• Politiikka: Kestääkö se kaupallistumisen paineen vai tarttuuko se säästökynään RTS:n kohdalla?
• Mainosala: Tunnistaako se laadukkaan ympäristön lisäarvon, jonka RTS tarjoaa RTS Info- ja urheilulähetyksillään?
• Yleisö: Onko se valmis maksamaan tästä tarjonnasta vastaisuudessakin lupamaksujen kautta, vai valitseeko se mieluummin näennäisesti ilmaiset vaihtoehdot?

RTS on tienhaarassa. Se, miten se onnistuu tasapainoilemaan julkisen tehtävän ja kaupallisen paineen välillä, ratkaisee paitsi sen oman tulevaisuuden, myös sen, kuinka monimuotoiselta Sveitsin mediakenttä näyttää kymmenen vuoden kuluttua. MICEX-RTS saattaa olla vain sivuhuomio, mutta se muistuttaa meitä siitä, että vakaus – niin pörssissä kuin yleisradiotoiminnassakin – on suuri hyve, jolla on hintansa.