Kentällä ja markkinoilla: Miksi 'real' on kaikkialla (Madridista älypuhelimeesi)
Viikonloppuna istuin kahvikupin kanssa katsomassa La Ligan koosteita, enkä voinut uskoa silmiäni. Real Madrid CF, Euroopan kuningas, vaikutti täysin hukassa. He eivät ainoastaan menettäneet pisteitä mestaruustaistossa, vaan kahden punaisen kortin kaaos loppuminuuteilla toi mieleen tavallisen kyläderbyn. Álvaro Arbeloa, entinen puolustaja joka nykyään valmentaa junioreita, osoitti vihaisesti erotuomaria. "Hän ratkaisi ottelun", hän mutisi. Mutta tarkkaan katsoessa näki, että ongelma on syvemmällä. Nuori Franco Mastantuono, joka joutui jättämään kentän punaisen kortin saatuaan – se oli oireellista joukkueelle, joka ei halua nähdä todellisuutta: loukkaantumisia, vireystilan laskuja ja terävyyden puutetta. Real Madrid ei ole enää se voittamaton kone; se on joukkue, joka kamppailee nykyjalkapallon kovan todellisuuden kanssa.
Tämä on kuitenkin vain yksi puoli tarinaa. Sana 'real' nimittäin turnahtaa nykyään esiin kaikkialla, täysin erilaisissa maailmoissa. Eikä se ole sattumaa. Se kertoo jotain kaipuustamme aitouteen, asioihin joita ei ole kiillotettu tai jotka eivät ole tekaistuja.
Betiksestä Realmeen: saman kolikon kaksi puolta
Pysytään vielä hetki Espanjassa. Siellä nimittäin suurseuran varjossa nähdään sellainen seura kuin Real Betis Sevillasta. Tämä joukkue on pelannut jo vuosia vakaata kautta ilman suuria puheita, selkeällä visiolla ja yhtenäisellä ryhmällä. He hyväksyvät todellisuutensa ja ottavat siitä kaiken irti. Siinä missä Real Madrid joskus yrittää sivuuttaa todellisuuden, Betis päinvastoin halaa sitä. Ja se kantaa hedelmää: he taistelevat jälleen europeleistä. Hieno kontrasti.
Samanlaisen kahtiajaon näkee teknologia-alalla. Otetaan esimerkiksi kiinalainen brändi Realme. Suomessa he ovat viime vuosina kasvaneet valtavasti, ei tekeytymällä Applen kaltaiseksi, vaan lupaamalla päinvastaista: ei turhaa hypeä, vaan yksinkertaisesti hyviä puhelimia realistiseen hintaan. He tähtäävät nuoreen, järkevään kohderyhmään, jolla on tarpeekseen 1200 euron laitteista. Realme vastaa tarpeeseen saada rehellisiä, 'todellisia' tuotteita. Ja se toimii.
Tosielämän filosofia ja todellisuus-tv
Sitten on Realismi. Tämä 1800-luvun filosofinen suuntaus on yhtäkkiä taas täysin elossa. Suodattimien, tekoälykuvien ja täydellisesti koreografioitujen Instagram-postausten aikana kasvaa nälkä autenttisuudelle. Raadolliselle, viimeistelemättömälle. Tätä nälkää ruokkii genre, jonka saatamme joskus ivallisesti ohittaa, mutta joka on valtavan suosittu: Todellisuus-tv. 'Selviytyjistä' 'Ensitreffit alttarilla' -ohjelmaan – katsomme niitä massoittain. Miksi? Koska kaikesta ohjauksesta huolimatta toivomme näkevämme vilauksen aitoudesta. Kyynel, riita, odottamaton käänne, jota ei ollut käsikirjoituksessa.
Tämä todellisuuden kaipuu tuntuu kaikkialla. On kuin huutaisimme yhdessä: riittää pelkkä ulkokuori. Näytä minulle oikeaa elämää, kaikkine epätäydellisyyksineen.
Mitä tämä tarkoittaa brändeille ja markkinoijille?
Yrityksille tässä on kultakaivos oivalluksia. Nykypäivän kuluttaja – ja varsinkin suomalainen, maalaisjärjellään – näkee teeskentelyn läpi. Emme halua sileitä puheita, haluamme läpinäkyvyyttä. Olipa kyse:
- Jalkapalloseurasta, joka myöntää, ettei nyt vain kulje (sen sijaan että osoittelisi tuomaria).
- Puhelinbrändistä, joka tarjoaa hyvät speksit reilulla hinnalla (Realme).
- TV-ohjelmasta, joka syleilee elämän epätäydellisyyttä (Todellisuus-tv).
- Filosofiasta, joka opettaa meitä katsomaan sitä, mikä on olemassa (Realismi).
Palkinto niille, jotka omaksuvat tämän autenttisuuden, on valtava: uskollisuutta, luottamusta ja vahva side yleisöönsä. Maailmassa, josta tulee yhä keinotekoisempi, 'real' on uutta luksusta. Brändit, jotka sen ymmärtävät ja uskaltavat näyttää keitä he todella ovat, tulevat voittamaan. Oli heidän kenttänsä sitten jalkapallostadion tai Mediamarktin hyllyt.