Oscar-voittaja 'Herra Ei-Kukaan Putinia vastaan': Dokumentti, joka sai Kremlin teeskentelemään täysin tietämätöntä
Ei ole ihan jokapäiväistä, että dokumenttielokuva voittaa sekä Oscarin että herättää kommentteja Kremlin suunnalta samanaikaisesti. Mutta juuri näin on käynyt ‘Herra Ei-Kukaan Putinia vastaan’ -elokuvalle, joka nappasi sunnuntai-iltana halutun Oscar-patsaan parhaan dokumentin kategoriassa Los Angelesin gaalassa.
Tavallinen mies valtaa vastaan
Elokuva seuraa anonyymiä venäläistä, joka tunnetaan vain nimellä "Herra Ei-Kukaan". Hän aloitti tavallisena tyytymättömänä kansalaisena, mutta päätyi lopulta keskeiseksi hahmoksi Kremliä vastustavassa protestiliikkeessä. Piilotettujen kameroiden ja hermoja raastavien vainojen kautta elokuva näyttää, miten aivan tavallinen mies voi haastaa järjestelmän, joka tunnetaan siitä, että se tukkii jokaisen vastustajan suun.
Se on raakaa, rehellistä ja paikoitellen niin epämiellyttävää, että se salpaa hengen. Ohjaajalla on ollut pääsy ennennäkemättömälle kuvamateriaalille mielenosoituksista, poliisikuulusteluista ja yksityisistä keskusteluista, joissa Herra Ei-Kukaan hitaasti huomaa joutuneensa pelinappulaksi paljon suuremmassa pelissä.
Kremlin vastaus: "Herra Ei-Kukaan? Ei kuulosta tutulta"
Siinä missä elokuvatiimi ja toimittajat ympäri maailman ylistävät dokumenttia, on Moskovan reaktio ollut, kai sitä voisi sanoa, ennakoitava. Maanantain lehdistötilaisuudessa Kremlin edustajalta kysyttiin, oliko presidentti Putin nähnyt elokuvan. Vastaus oli kieltävä ja hyvin selkeä:
"Herra Ei-Kukaan? Emme ole koskaan kuulleet hänestä. Emme ole nähneet dokumenttia, eikä meillä ole kommentoitavaa sen sisällöstä."
Melkein kuulee heidän ajattelevan: "Jos emme tunnusta elokuvan olemassaoloa, onko ongelmaa edes olemassa?" Se on tyypillistä Kremliä: kun todellisuus käy liian epämukavaksi, teeskennellään täysin tietämätöntä. Ja se sujuu heiltä täydellisesti.
Miksi elokuva osuu hermoon
'Herra Ei-Kukaan Putinia vastaan' ei ole vain yksi dokumentti Venäjästä. Se osuu johonkin hyvin perustavanlaatuiseen: pelkoon siitä, että järjestelmä voi murskata minkä tahansa yksilön. Mutta myös toivoon siitä, että yksi ihminen voi saada aikaan muutoksen. Tässä kolme asiaa, jotka tekevät elokuvasta erityisen:
- Aitous: Ei asiantuntijapuheenvuoroja tai arkistomateriaalia – pelkästään todellisuutta kuvattuna sellaisena kuin se tapahtuu.
- Päähenkilö: Herra Ei-Kukaan ei ole ammattiaktivisti, vaan tavallinen perheenisä, joka ei vain enää voinut olla hiljaa.
- Jännitystaso: Se on jännittävämpi kuin useimmat trillerit – varsinkin kun häntä alkavat seurata pukuihin pukeutuneet miehet, joilla ei selvästikään ole hyvät mielessä.
Mitä nyt, Herra Ei-Kukaan?
On edelleen epäselvää, uskalsiko Herra Ei-Kukaan itse matkustaa Hollywoodiin vastaanottamaan palkintoa. Huhujen mukaan hän oleskelee edelleen salaisessa paikassa Euroopassa. Mutta hänen tarinansa elää. Ja Oscar-pysti taskussaan hänellä on nyt foorumi, joka ulottuu kauas Venäjän rajojen ulkopuolelle.
Se, että Kreml väittää, ettei ole koskaan kuullut hänestä, on luultavasti parasta mainosta, mitä elokuva olisi voinut saada. Jos jokin asia on opittu Venäjän politiikasta, niin se, että se, minkä he väittävät olevan olematonta, on usein se, mitä he eniten pelkäävät.
‘Herra Ei-Kukaan Putinia vastaan’ saanee ensi-iltansa Suomen elokuvateattereissa syksyllä. Pidä sitä silmällä – siitä tulee yksi vuoden puhutuimmista elokuvista.