Katsomo puhuttaa nyt: MTV:n tulevaisuus, Bradfordin palon muisto ja uudet stadium-istuimet
Jos jotain on viime aikoina puhuttanut, niin se on sana katsomo. Meillä täällä Suomessa se on pitkään tarkoittanut yhtä ja samaa: olohuoneen mukavaa sohvaa ja MTV:n kanavat. Mutta nyt tuulien sanotaan kääntyvän, ja samaan aikaan ulkomailla muistellaan, miten tuo sama sana kantaa mukanaan aivan toisenlaisia muistoja – niin hyvässä kuin pahassa. Istu alas, otapa vaikka se kahvi, ja käydään läpi, mistä tässä katsomo-keskustelussa nyt oikein on kyse.
Onko MTV:n aika ohi? Tätä katsomo-fanit kysyvät nyt
Kun puhutaan katsomo-palvelusta, monen mieleen ei tule ensimmäisenä stadion, vaan se tuttu ruutu, josta on vuosikausia katsottu Putousta ja Salattuja elämiä. Viime päivien kuumin puheenaihe on kuitenkin se, kauanko mtv:n sisältöjä voi enää nykyisessä muodossa katsoa. Kilpailu on kovaa, ja omat kalliit tuotannot eivät enää yksin riitä pitämään ihmisiä hereillä iltayhdeksältä. Vaikka virallista päätöstä ei ole vielä tehty, alan piireissä kuiskitaan, että voimme olla todistamassa isoa murrosta. Se tietäisi sitä, että tuttu sininen logo ei ehkä kohta enää hallitsekaan meidän arjen katsomokokemusta.
Ja tiedätkö mitä? Se sattuu. Se sattuu niihin ihmisiin, jotka ovat kasvaneet siihen, että lauantai-iltana katsotaan juuri sitä kanavaa. Mutta toisaalta, eihän se katsomo koskaan ole ollut pelkkä logo. Se on tunne. Ja se tunne, se on nyt siirtymässä yhä useammin sinne, missä itse päätämme, mitä katsomme.
Kauhua katsomossa: Bradfordin palo elää yhä
Vaikka täällä pohditaan digitaalisten palvelujen kohtaloa, sielläpäin Eurooppaa katsomo sai ikävän kaiun jo vuosikymmeniä sitten. Bradfordin katsomopalo on edelleen yksi jalkapallohistorian synkimmistä hetkistä. Toukokuussa 1985, kun kauden päätösottelua oltiin juuri juhlistamassa, syttyi tulipalo Valley Parade -stadionin puurakenteisessa pääkatsomossa. 56 ihmistä menetti henkensä. Se oli hetki, jolloin koko maailma tajusi, miten hengenvaarallisia nuo vanhat, laiminlyödyt katsomot saattoivat olla.
Kun puhutaan Kauhua katsomossa, se ei ole mikään kevyt sanaleikki. Se on dokumentti, jonka monet ovat nähneet, ja vielä useampi yrittää unohtaa. Se on muistutus siitä, että se fyysinen paikka, se betonilaatta tai puupenkki, jolla istumme, ei ole itsestäänselvyys. Turvallisuusmääräykset kiristyivät tuon päivän jälkeen kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja se oli välttämätöntä.
Miksi jokainen stadionkävijä haaveilee nyt omasta tyynystä
Onneksi historia ei ole vain varjoja. Se on myös opettanut meitä arvostamaan sitä, missä istumme. Ja tästä päästään siihen toiseen puoleen, joka nousee nyt esiin – nimittäin siihen, miltä se katsomo tuntuu omalla takamuksella.
Oletko huomannut, miten viime aikoina kaikki puhuvat Stadium Seats & Cushions -ilmiöstä? Se ei ole enää mikään nolojen äitien juttu. Nyt jokainen fani, joka on joskus istunut kaksitoista tuntia puupenkillä jääkiekon MM-kisoissa tai huutanut kurkkukipeäksi Veikkausliigan kylmässä syyssateessa, tietää, että hyvä istuin on puoli voittoa.
Marketeista löytyy nykyään sellaisia istuimia ja tyynyjä, jotka ovat kuin luotu juuri meidän katsomoihin. Niissä on:
- Ergonomiaa – ei enää puutunaa ja kylmää metallia.
- Kosteudenkestoa – koska sataahan se usein just kun peli alkaa.
- Helppoa kannettavuutta – mahtuu olkalaukkuun tai repun päälle.
Se on osa sitä uutta stadionkulttuuria. Meillä on oma lippis, oma huivi ja nykyään myös oma pehmuste. Se ei ole elitismiä, se on fiksuutta. Kun jalkapallo-ottelussa menee 90 minuuttia ja lisäaikaa, niin viimeistään siinä vaiheessa kiittää, että on panostanut siihen, minkä päällä istuu.
Katsomo on muutakin kuin paikka
Lopulta tämä kaikki nivoutuu yhteen. Katsomo on katoavaa ja pysyvää samaan aikaan. MTV:n kaltaiset instituutiot miettivät, millä tavalla ne enää tavoittavat meidät sohvan nurkasta. Bradfordin kaltaiset tragediat muistuttavat, että niiden fyysisten rakenteiden täytyy olla kunnossa. Ja se uusi, trendikäs stadium-istuin – se kertoo siitä, että olemme ottaneet sen tilan omaksemme. Emme enää vain istu ja katso. Me varaudumme, viihdymme ja vaadimme, että se kokemus on hyvä.
Joten seuraavan kerran kun avaat katsomo-sovelluksen kotisohvalla tai kävelet kohti lempipaikkaasi Töölön tai Tampereen areenalla, mieti hetki. Olet osa jatkumoa, jossa on draamaa, surua, teknologiaa ja ihan sitä arkipäiväistä mukavuudenhalua. Ja se on ihan ok. Tervetuloa katsomoon.