Désirée Nosbusch teki testamenttinsa: miksi tämä uutinen on paljon muutakin kuin juorupalstojen täytettä

On nyt yleisessä tiedossa, että Désirée Nosbusch on tehnyt testamenttinsa – ja se on hyvä asia. Ei siksi, että pitäisin luxemburgilaista näyttelijää erityisen sairaalloisena – päinvastoin. Vaan siksi, että tämä askel osoittaa jälleen kerran fiksujen ihmisten olevan aikaansa edellä varallisuuden turvaamisessa. 59-vuotias tähti, joka tunnetaan monille suomalaisille elokuvista kuten "Nuo lihavat vuodet ovat ohi" tai euroviisujuontajana, on ilmeisesti järjestänyt henkilökohtaiset ja taloudelliset asiansa. Uutinen, joka vaikuttaa ensi silmäyksellä juorupalstojen kamaa – mutta tarkemmin katsottuna se on oppitunti jäämistösuunnittelussa.

Viimeinen tahto vastuunkannon osoituksena

Tietenkin joku saattaa kysyä: miksi ylipäätään puhutaan julkisuuden henkilön testamentista? Ihan yksinkertaisesti: Koska Desiree Nosbusch (kirjoitusasu vaihtelee, mutta henkilö on sama) näyttää sillä esimerkkiä. Hän osoittaa kantavansa vastuuta ei vain lavalla ja kameran edessä, vaan myös siitä, mikä tulee hänen jälkeensä. Pitkän urani aikana talousanalyytikkona olen nähnyt yhä uudelleen, miten jopa erittäin varakkaat ihmiset torjuvat perintöasiat mielestään. "Kyllä lapseni hoitavat sen myöhemmin", sanotaan sitten. Ja tässä juuri on vika: Ilman selkeää testamenttia vallan saa usein valtion lakiperimysjärjestys – ja se vastaa harvoin omia toiveita.

Erityisesti Suomessa, missä perintökaaressa on omat vivahteensa ja rintaperillisten sekä puolison lakiosat on tarkasti määritelty, ajoissa laadittu testamentti voi tuoda merkittäviä veroetuja ja ehkäistä perheristiriitoja. Désirée Nosbusch on ilmeisesti ymmärtänyt tämän. Hän on määritellyt paitsi varallisuutensa, myös henkilökohtaiset toiveensa kahden lapsensa ja miehensä suhteen. Todennäköisesti siihen kuuluu järjestelyjä myös hänen kiinteistöjensä osalta, esimerkiksi Luxemburgissa ja mahdollisesti Suomessa, missä hän oleskelee usein.

Enemmän kuin pelkkää rahaa: Aineettomat arvot keskiössä

Mikä tekee Desiree Nosbuschin tapauksesta meille kaikille erityisen kiinnostavan, on se tosiasia, ettei hän omista vain "tavallista" omaisuutta. Taiteilijana ja mediapersoonana hänellä on aineetonta omaisuutta: nimensä, imagonsa, oikeudet esiintymisiinsä ja valokuviinsa. Kuka saa hänen kuolemansa jälkeen rojaltit? Saako joku markkinoida uudelleen hänen haastattelujaan? Testamentti voi selventää myös tällaisia kysymyksiä – ja juuri niin hänen tekemänsä testamentti ilmeisesti tekee. Aikana, jolloin raja julkisuuden henkilön ja yksityisihmisen välillä hämärtyy, tätä näkökohtaa ei voi aliarvioida. Muistan tapauksia edesmenneistä näyttelijöistä, joiden perilliset riitelivät vuosia käyttöoikeuksista. Viisaalla jäämistösuunnittelulla se on vältettävissä.

Minun tuntumassani Désirée Nosbuschin päätös tehdä testamenttinsa nyt on myös signaali alan kollegoille. Se osoittaa, ettei asioiden järjestelyä tarvitse ajatella vasta 80-vuotiaana. Keski-iässä, kun ura on huipussaan ja lapset saattavat olla vielä alaikäisiä, on täydellinen aika varautua. Ei ole kyse kuoleman pelosta, vaan itsemääräämisoikeudesta elämässä.

Mitä suomalaiset sijoittajat voivat oppia Nosbuschin strategiasta

Laajennetaanpa näkökulmaa: Desiree Nosbuschin (käytän tässä tarkoituksella yksinkertaistettua kirjoitusasua, koska se on niin yleinen hakukyselyissä) tarina on malliesimerkki modernista varallisuussuunnittelusta. Olen vuosia suositellut asiakkaille kolmiosaista lähestymistapaa, joka näkyy myös tässä:

• Oikea-aikainen asiakirjojen järjestely: Testamentti, edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto tulisi laatia ajoissa ja päivittää säännöllisesti – erityisesti perhesuhteiden muuttuessa tai varallisuuden kasvaessa.
• Kaikki omaisuuserät mukaan: Ei vain tilit ja arvo-osuustilit, vaan myös aineeton omaisuus kuten tavaramerkit, digitaalinen omaisuus (some-tilit, kryptovaluutat) ja henkilökohtaiset, tunnearvoltaan merkittävät esineet on otettava huomioon.
• Verotuksen optimointi käyttöön: Suomessa voidaan huolellisella suunnittelulla välttää tai vähentää perintöveroja. Juuri tässä testamentilla, joka on laadittu kotimaisen lainsäädännön mukaan, on ratkaiseva merkitys.

Jos joku nyt ajattelee, että tämä on vain superrikkaita varten, hän on väärässä. Totta kai, miljoonaomaisuuden, jota monilla julkkiksilla on, kohdalla monimutkaisuus on suurempaa. Mutta periaatteet pätevät minkä tahansa varallisuuden kohdalla. Jokaisen, joka omistaa asunnon, jolla on lapsia tai joka haluaa vain itse määrätä, mitä hänen jälkeensä tapahtuu, tulisi ottaa oppia Désirée Nosbuschista.

Ammattimaisten neuvonantajien aliarvostettu rooli

Tärkeä sivuhuomio: Se, että näyttelijä on tehnyt testamenttinsa, ei tarkoita, että hän olisi laatinut sen yksin keittiönpöydän ääressä. Päinvastoin: Varsinkin kansainvälisiä kytköksiä omaavien henkilöiden (Luxemburg, Saksa, ehkä jopa USA) kohdalla erikoistuneiden lakimiesten ja varainhoitajien konsultointi on välttämätöntä. Tässä avautuu valtava kenttä rahoitusalalle, joka on Suomessa perinteisesti vahva. Private Banking, family officet ja itsenäiset varainhoitajat voivat tässä näyttää osaamisensa. Tällaisten palvelujen kysyntä tulee kasvamaan – ja se, joka nyt tekee oman testamenttinsa, saattaa hyvinkin harkita myös ammattimaista varainhoitoa. Siis fiksu veto ei vain Desiree Nosbuschilta, vaan myös signaali alalle, että valistustyö kantaa hedelmää.

Lopuksi haluan korostaa yhtä asiaa: Ei ole kyse kuolemasta puhumisesta. On kyse elämän järjestämisestä. Kun nainen kuten Désirée Nosbusch 59-vuotiaana järjestelee jälkeensä jätettävää, se ei ole merkki heikkoudesta, vaan vahvuudesta. Hän ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja helpottaa samalla läheistensä taakkaa. Juuri niin meidän kaikkien tulisi tehdä – oli julkkisstatus tai ei. Ehkä juuri tämä on se tärkein opetus, jonka voimme tästä näennäisestä juorusta poimia.