Elodie, 182 euron huulipuna ja sormus, joka ajaa italialaiset hulluksi: juoruista tulee kauneuskultti

Selvä puhetta. Kun Diletta Leotta kävelee hajuvesikauppaan ja nappaa huulikiillon vilkaisemattakaan hintalappua, Italiassa tapahtuu yksi asia: alkaa mellakka. Ja jos tuo huulikiilto vielä kuvataan ja kaikki uteliaat suurentavat sitä, koska – kas kummaa – yksityiskohta ei täsmää, no, silloin mennään suoraan seuraavalle tasolle. Sille tasolle, jolla tarina ei ole enää vain 182 euron ostos (kyllä, luit oikein, satakahdeksankymmentä kaksi euroa huulikiillosta!), vaan siitä tulee muotijännäri täynnä vihjeitä, epäiltyjä ja yksi nimi, joka soi kuin päähän jäävä kertosäe: Elodie.

Tarina on vain näennäisesti yksinkertainen. Leotta, juontaja ja sosiaalisen median selaamisen kiistaton kuningatar, julkaisee stoorin ollessaan hajuvesikaupassa. Halun kohde on ultraluksusbrändin huulikiilto, pieni tuubi, joka maksaa yhtä paljon kuin hyvät kengät. Ele on lähes elokuvamainen: "Tämä on todella kaunis, ostan sen". Ei kysymyksiä hinnasta, vain puhdas "ansitsen tämän" -vaisto. Tähän asti kaikki on normaalia vaikuttajan arjen show’ta. Mutta paholainen on yksityiskohdissa, ja yksityiskohta ei ollut tällä kertaa kiilto, vaan sormi. Se sormi, jossa myöhemmässä kuvassa kaikki huomasivat sormuksen. Tietyn sormuksen. Sormuksen, jolla on juoruja ja italialaista muotia seuraaville hyvin tarkka tekijä.

Elodien sormus ja huulikiiltotapaus: sattumaa vai strategiaa?

Ja tässä kohtaa astuu kuvaan hän, Elodie. Koska tuo sormus, tuon tunnistettavan muotonsa kanssa, on pala hänen korulinjaansa, sitä, joka on ajanut tytöt hulluksi jo kuukausia. Yksityiskohta, jota kukaan ei osannut odottaa ja joka muutti yksinkertaisen postauksen dekoodattavaksi episodiksi. Kaikkien, Rooman räätäleistä baaritiskillä jonottaviin tyttöihin, miettimä kysymys on vain yksi: oliko se koodattu viesti? Subliminaalinen mainos? Vai yksinkertaisesti todella suuri sattuma, sellainen, jossa kaksi Italian maiseman kuningatarta kohtaavat toisensa näin tyylikkäästi ja hiljaisesti?

• Mysteerin hinta: Toisella puolella meillä on 182 euron huulipuna, hinta, joka saa meidät tavalliset kuolevaiset pyörtymään, mutta jolle punaiselle matolle tottunut on vain pieni hemmottelu. Toisella puolella Elodie Detailsin sormus, jota ei voi ostaa mistä tahansa, jolla on jonotuslista ja joka huokuu eksklusiivista kerhoa.
• Sosiaalisen median reaktio: Kommentit räjähtivät käsiin. Ei enää puhuttu huulikiillon hinnasta, vaan sormuksesta. "Onko se se Elodien?", "Mistä hän sen osti?", "Tuntevatko he toisensa sitten?". Juoru söi luksuksen.
• Sanomattomuuden voima: Tämä on kaunein osa. Kumpikaan, Diletta eikä Elodie, ole sanonut sanaakaan. Ei kommentteja, ei tarkennuksia. Hiljaisuus on näissä tapauksissa voimakkain strategia. Se jättää tilaa tulkinnoille, unelmille ja ennen kaikkea halulle omistaa nuo esineet.

Minä, joka olen nähnyt näitä juttuja paljon, sanon teille, että tässä ei ole mitään sattumaa. En sano, että se on viimeisen päälle suunniteltu, mutta kun Diletta Leotta käyttää Elodien korua ja esittelee sitä ostaessaan luksustuotetta hätkähtämättä, hän ei yksinkertaisesti osta huulipunaa. Hän piirtää karttaa. Karttaa, joka on tehty halusta, tyylistä ja siitä italialaisuudesta, josta niin pidetään, sellaisesta, jonka ei tarvitse huutaa tullakseen huomatuksi. Riittää yksi sormi, yksi sormus ja yksi ele sytyttääkseen valtakunnallisen keskustelun.

Ja mitä lopuksi jää? Jää se, että todellinen diili tässä tarinassa ei ole se 182 euron huulikiilto. Se, vaikka kuinka kaunis, on vain tuote. Todellinen isku on tuo sormus. Koska huulikiillon voit kopioida, voit löytää vaihtoehdon. Mutta halu kantaa sormessa palaa Elodieta, sitä tyyliä, jossa on rockia ja ajatonta eleganssia, se on luksusta, jota mikään hinta ei voi todella selittää. Ja kun italialaiset jakautuvat niihin, jotka etsivät huulipunan nimeä, ja niihin, jotka etsivät korua, on vain yksi varmuus: tässä tarinassa voittajaksi selviytyi kaunein juoru, sellainen, joka saa meidät kaikki tuntemaan itsemme hieman salaliittolaisiksi kiiltävässä salaisuudessa.